...meidän pojat nimittäin. Varsinkin toi kaks'lahkeinen, musta-valkonen nimittäin osaa rauhottua kentän ulkopuolella ;)
Syynä järkyttävää intoiluun on tänään alkanut Maria Salosen agilityn kuukausivalmennus. Voitaisiin kai sanoa, että nyt on harjoittelussa tekemisen meininkiä ;) Sen tiesi heti tunnin alussa, kun kouluttaja aloittaa seuraavilla lauseilla:
"Mä sanon sitten aika suoraan ja varsinkin sitä rakentavaa palautetta, että älkää loukkaantuko."
"Oon sit tällänen ohjaus-friikki, että täällä ei yritetä selviytyä radasta vaan se mennään niin kuin sen nopeiten pääsee."
"Mun tunneilla ei hölläillä vaan täällä sit juostaan 110 % lasissa."
"Oman koiran kanssa tavoitteena ens vuodelle ei oo muuta kun maailmanmestaruus."
Jep jep. Tässä lähtökohdat kuukausivalmennukselle :) Sitten vain ohjaajille rata-lappu kouraan, 5 min radalla ja ei muuta kun rata läpi.
No joo, rataahan meidän koirakko ei tietenkään päässyt läpi vaan ne meni sitä osissa aina omalla vuorolla. Esimerkiksi tupla-valssi aiheutti Terolle "hieman" päänvaivaa. Ihan noi askelkuviot ei ole vielä selvillä. Mutta siis tämän kahden tunnin aikana Tero sanoi oppineensa ohjauksesta enemmän kuin ekan 5 kuukauden aikana.
Maria sanoi, että koirassa on kyllä mieletön potentiaali. Se ohjautuu hienosti itsenäisesti esteelle kun esteelle sekä lukee ohjaajaa ja tekee tasan tarkkaan sen mitä ohjaaja kropallaan sille näyttää. Kunhan se ohjaaja vaan näyttäisi oikein...
Vinkkasi myös, että kannattaa kysellä agi-guru Harrilta kuukausivalmennus paikkaa. Josko mahtuisi vielä johonkin ryhmään. Toivotaan.
Muutama vanha kuva loppuun värittämään tekstiä:
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti