tiistai 28. elokuuta 2012

Nouuuuu

Voi kökkö, eilen ja tänään treeneissä tuli harvinaisen selväksi, että seuraaminen on kadonnut viime viikon treenien (ma-ti) jälkeen :(

Mehän ei viime viikon tiistain jälkeen olla otettu yhtään tokoo, mutta näyttely-jolkottelua (ilman kontaktia) kylläkin. Taitaa tällä olla osuutta asiaan?!?

Nyt Pörrö aattelee, että seuraamisessa riittää että on muutaman ekan askeleen on kontaktissa. No ei pentele kyllä riitä!!! Nyyf, just kun mä sain kädenkin liikkumaan hienosti "takavasemmalla", niin taas mä joudun imuttaan. Ahistavaa!

No joo, on sentään jotain hyvääkin. Tänään oli ihan mieletön häiriö ja pysyi 2,5 min paikkamakuun tyylikkäästi paikoillaan mun ollessa ainakin 20 m päässä. Ja vielä vieraita koiria mukana :D

Hmm, mä saan yhden asian korjattua niin toinen hajoo... Voisko millään olla kerrankin kaikki kunnossa?!?


Tänään Pörrö korkkas palkinto-älypelinsä. Olipa tosiaan joo vaikeusasteeltaan taas se vaikein, hohhoijaa... Kun se oivaltaa pelien ratkaisut niin nopsaan, niin miten se ei tiedä mitä mä kulloinkin haluun...?!? Mä sentään kerron sen ääneenkin ;)

sunnuntai 26. elokuuta 2012

Näyttelydebyytti

Tänään oli Pörrön näyttelydebyytti, kun oltiin Taavetissa ryhmänäyttelyssä.
Tuomarina oli Jaana Hartus.

Pörrö sai EH JUK1 - joskin paperissa lukee ERI EH JUK1.

Arvostelu: "Erittäin hyvätyyppinen, mittasuhteiltaan oikea keskivahvaluustoinen nuorukainen. Oikeamuotoinen ilmeikäs pää. Hyvä yleislinja, ikäisekseen hyvä täyteläinen runko. Toivoin enemmän takakulmauksia sekä voimaa liikkeeseen. Hyvä karvapeite."


Ensimmäisenä täytyy sanoa, että Pörrö meni todella hienosti! Häntä ei ollut pystyssä ja pää oli suorassa eikä laukannut tai pomppinut yhtään. Seisonnassa oli paikalla kuin tatti. Meni kyllä ihan pulkkaan :)

Mutta ko. tuomarille ei kyllä mennä enää. Bortsuista ei arvosteltu parasta urosta/narttua ROPista nyt puhumattakaan. Vain yksi narttu sai ERIn - muut EHta ja Hta. Ja siellä oli kyllä tosi edustavan näkösiä bortsuja ainakin näin maallikon silmään. Niin ja sen ERIn sai muuten narttu, joka meni häntä pystyssä, kontaktissa ja loikkien, näin muutaman "virheen" mainitakseni.

Meitä ennen oli ko. tuomarilla arvostelussa sakemannit. Siellä tippuili ERI-tuloksia ja SERTejä, vaikka koirat kisko/veti/pomppi/meni maata pitkin/ei seissyt ollenkaan. Mietittiin sitten Teron kans meidän arvostelusta "voimaa liikkeeseen", että olisiko sitten ollut parempi, jos Pörrö olis kiskonut joka suuntaan siellä kehässä ja repinyt Teron kättä irti.

Näin siis ensimmäinen debyytti: pojilta mahtava suoritus ja meidän musta lista sai ekan nimen ;)

PS. Ooteltiin vähän Herttaa näyttelyyn.

lauantai 25. elokuuta 2012

Ihan täpinöissään...

...meidän pojat nimittäin. Varsinkin toi kaks'lahkeinen, musta-valkonen nimittäin osaa rauhottua kentän ulkopuolella ;)

Syynä järkyttävää intoiluun on tänään alkanut Maria Salosen agilityn kuukausivalmennus. Voitaisiin kai sanoa, että nyt on harjoittelussa tekemisen meininkiä ;) Sen tiesi heti tunnin alussa, kun kouluttaja aloittaa seuraavilla lauseilla:

"Mä sanon sitten aika suoraan ja varsinkin sitä rakentavaa palautetta, että älkää loukkaantuko."
"Oon sit tällänen ohjaus-friikki, että täällä ei yritetä selviytyä radasta vaan se mennään niin kuin sen nopeiten pääsee."
"Mun tunneilla ei hölläillä vaan täällä sit juostaan 110 % lasissa."
"Oman koiran kanssa tavoitteena ens vuodelle ei oo muuta kun maailmanmestaruus."

Jep jep. Tässä lähtökohdat kuukausivalmennukselle :) Sitten vain ohjaajille rata-lappu kouraan, 5 min radalla ja ei muuta kun rata läpi.

No joo, rataahan meidän koirakko ei tietenkään päässyt läpi vaan ne meni sitä osissa aina omalla vuorolla. Esimerkiksi tupla-valssi aiheutti Terolle "hieman" päänvaivaa. Ihan noi askelkuviot ei ole vielä selvillä. Mutta siis tämän kahden tunnin aikana Tero sanoi oppineensa ohjauksesta enemmän kuin ekan 5 kuukauden aikana.

Maria sanoi, että koirassa on kyllä mieletön potentiaali. Se ohjautuu hienosti itsenäisesti esteelle kun esteelle sekä lukee ohjaajaa ja tekee tasan tarkkaan sen mitä ohjaaja kropallaan sille näyttää. Kunhan se ohjaaja vaan näyttäisi oikein...

Vinkkasi myös, että kannattaa kysellä agi-guru Harrilta kuukausivalmennus paikkaa. Josko mahtuisi vielä johonkin ryhmään. Toivotaan.

Muutama vanha kuva loppuun värittämään tekstiä:



keskiviikko 22. elokuuta 2012

Paikkamakuu osa 4

No huhhuh! Nyt on sitten mennyt reilu viikko putkeen tuon paikkamakuun kanssa. Vihdoin!

Sekä maanantain että tiistain treeneissä oli 2 paikkamakuuta - alussa ja lopussa. Maanantaina kävin ekassa välipalkalla puolessa välissä, muutoin en ole enää käynyt ja on vihdoin kuin patsas :) Ei ole mennyt lonkalle tai käännellyt päätään. Tiistain treeneissä seurasi taas kyllä silmä kovana piiloon menijöitä (AVO koirien ohjaajat), mutta heidän palattuaan kentälle tuijotti vain mua.

Ja olipas kiva huomata, että ite pysty jo eilen oleen paljon rennompi ja luottaan siihen, että nyt se koira taas pysyy siellä.


Muutoin maanantaina treeneissä otettiin vähän kaikkee "ryhmäliikkeenä" (kaikki yhessä rivissä), kuten seuraamista, AVOn kaukoja ja jääviä. Ja hyppyä yksittäin.

Tiistaina taas oli seuraamista ja ohjattua noutoa. Ohjatussa käytän kahta samanlaista lelua eli kapuloihin ei olla siirrytty, jotta vauhti ei hidastu. Pörrö kyllä tykkää tästäkin liikkeestä huomattavasti enemmän kuin ALOn liikkeistä. Juokseminen vaan on kivaa :)


Molempien treenien jälkeen jäi kyllä todella selväksi mitä mun pitää harjotella: seuruussa omia liikkeitä :) Mä en siis vaan muista pitää päätä ylhäällä ja selkää suorassa. Ja sit käsien paikka on vielä hakusessa. Kyynerpäitä vaan on pidettävä jotenkin ihan dorkan olosesti koukussa, koska muuten mä osun koko ajan Pörriksen kirsuun. Miten ne "omat liikkeet" nyt voikin olla niin vaikeita treenissä?!?


Niin joo... Ja kirjoitetaas vielä, että sunnuntaina omalla agi-vuorossa Pörrö oli taas "ohjattavissa". Tehtiin 2 erilaista putki+hyppy rataa ja oli kyllä skarppina. Seuras Teroa ihan koko ajan. Tuli kyllä virheitäkin, mutta tällä kertaa ne johtui ohjauksesta eikä rallattelusta.

Tänään nähdään pysyykö paketti kasassa ohjatulla aksatunnilla. Hope so, koska kuukausivalmennusryhmä aloittaa lauantaina!


Tero oli muuten eilen ratamiehenä agi-kisoissa. Arvatkaapa minkä rotuinen koira voitti maksi-luokan kisan...? Taas.

sunnuntai 19. elokuuta 2012

Palkintojen makuun :)

Kyllä on nyt loppuviikkoon tapahtunut vaikka mikä. Aloitetaanpa tämän päiväisestä eli meidän kisakausi sai heti jatkoa, kun ilmoitin meidät toisiin kisoihin:)

Eli tänään oli Hakametsässä epäviralliset tokokisat. Tällä kertaa oltiin oikeessa ALO-luokassa, mutta siis viralliset kisat ei ollut kyseessä. Tuomarina oli Krista Karhu. Ja pidemmittä puheitta: Pörrö tuli kisassa toiseksi!!! JEEE!!!


Pörrö ja palkinnot :)

Vähän jäi kuitenkin plääh-fiilis, koska Pörrö ei todellakaan ollut parhaimmillaan. Kontakti omalla kehä-osuudella oli mun mielestä huono, mutta tällä kertaa ihan perustekeminen riitti palkintopallille. Tämä johtuu pitkälti siitä, että nyt ei noussut paikkamakuussa ylös, vaan saatiin kaikista liikkeistä pisteitä :) Paikkamakuuta ollaankin nyt reenattu ja reenattu.

Luoksepäästävyys ja paikkamakuu meni siis hienosti, mutta sitten juoduttiin omaa kehävuoroa odottamaan 3 tuntia (!!!), joten Pörrö oli jo ihan väsy kaikesta hälinästä. Mutta tosiaan ei näyttänyt olevan muutkaan koirat sen enempää skarppina. Pisteitä kerättiin tällä kertaa 154 eli hiljalleen lähestytään 160 pisteen maagista rajaa ;) Että kyllä Pörrö on kunnon pusut ansainnut :)

Pörrön lemppariliike: Luoksepäästävyys.
Kaikki ihmiset vaan on niin ihania.

Sitten viikkoa taaksepäin: Perjantaina meillä tosiaan oli viiden muun koiran kanssa paikkamakuutreenit täällä Hallillassa lähikentällä. Nyt menin jo kentän laidalle eikä noussut, mutta kävin 1-2 kertaa välipalkkaamassa. Sitten lauantaina otin kentällä kaksi kolmen minuutin paikkamakuuta ilman välipalkkaa, ei noussut. Täytyy sanoa, että kyllä kisoissa tuo 2 minuuttia tuntuu ainakin tupla-ajalta. Ja kun oli mennyt 1,5 min eikä Pörrö ollut liikkunut, niin jännitys vaan kasvoi loppua kohden. Jaiks :)

Perjantaina saatiin muuten myös Tamskin varaustunnukset, kun ollaan nyt kisaura käyty korkaamassa ja viralliset on tulossa viimeistään parin kuukauden päästä. Tämä siis tarkoittaa sitä, että Tero voi talkoovelvoitteella varailla agi-vuoroja. Tänään onkin illalla ekat omat agitreenit 1,5 kuukauden tauon jälkeen. Ja tarpeeseen tulee, koska Pörrö on viimeisissä kaksissa treeneissä ollut ihan kuutamolla. Se ei ole yhtään katsonut Teron ohjausta vaan irronnut itse edessä olevalle esteelle. No, eiköhän se taas tästä, kun pääsevät taas treenaamaan yhteispeliä.

Pörrö oli to-pe Elinalla yökylässä. Se oli vähän niin kuin harjoitusyö meidän Espanjan reissua ajatellen :) Kaikki oli mennyt hienosti ja Pörris oli ilmeisesti viihtynyt paremmin kuin hyvin, sillä kun kysyin perjantaina illalla "oliko Ellin kanssa kivaa?", niin se juoksi häntä heiluen oven eteen istumaan ja odottamaan. Kuten se tekee aina, kun kuulee, että Elli on tulossa :D Pörrö oli helteisenä perjantaina päässyt vielä mökillä uimaan, niin mikäs sen oli kyläillessä, kun oli suosikkitekemistäkin.




Ja lopuksi vielä kerrottakoon, että keskiviikon Pörrö vietti Sandran 4 v synttäreillä. Toivottavasti on kunnon parkettivahat, kun neljä tyttöä ja koira juoksi kämppää ympäri :) Pihaleikit ei ollut kyllä ollenkaan huonompi keksintö ;-P

tiistai 14. elokuuta 2012

Paikkamakuu osa 3

Tänään treeneissä otettiin 2 paikkamakuuta, molemmissa oli kaikki eli 7 koiraa rivissä ja kesto oli 2,5 min. Me oltiin molemmissa jotakuinkin keskellä.

Mä olin ekassa 3 m päässä Pörröstä ja tokassa 5 m päässä. Molemmissa kävin palkkaa about 3 kertaa minuutissa.

Nyt ei noussut kummallakaan kerralla. Jee. Ja melkein koko ajan oli katse meikäläisessä.


Saatiin Sannalta aamupäivällä ohjeita miten toimia. Ja oikeestaan niin mä oon tässä jo tehnytkin häröilyn alettua, mutta vasta tänään onnistu ekan kerran :) Ilmeisesti nyt kun mä tiesin, että näin mun pitääkin tehdä, niin sitä oli varmempi ja Pörrö aisti, et ihan turha sikailla tänään. Kiitoksia taas tästä!

Paikkamakuu osa 2

No niin, tänään sitten toko-treeneissä Pörrön osalta suurin huomio kohdistui paikkamakuuseen.

Ensin otettiin kaikkien koirien (oiskohan meitä ollut 6-7) kanssa 3 min paikkamakuu. Mä menin about 4-5 m päähän. Pörrö nousi ihan alkupuolella 2 kertaa. Argh.

Seuraavaksi otettiin 3 koiran kanssa vajaan minuutin paikkamakuu, että kaikki oli 1-2 m päässä koirista. Pysyi paikoillaan.

Sitten muuta treeniä...

Paikkamakuun Pörrön pää kentälle päin, kun muut treenas noutoo ihan Pörrön edestä. Kesto 3-4 min. Pysyi kun tatti.

Sitten leikkiä...

Paikkamakuu keskellä kenttää about 2 min. Pysyi kun tatti.

Sitten muuta treeniä...

Paikkamakuu Pörrön naama pois päin kentästä 2-3 min. Pysyi kun tatti.

Ja taas leikkiä ja treeniä...

Paikkamakuu niin, että mä menin konttiin (välinevarasto) piloon. Pysyi kun tatti.

Lopuksi otettiin vielä 2,5 min paikkamakuu 3 koiran rivissä. Me keskellä. Nousi 1 tai 2 kertaa, en muista. Ketutti.

Eli nousee vain ja ainoastaan rivissä. Jos ei olla rivissä, niin ympärillä saa tapahtua vaikka mitä, mutta ei nouse. Ei tarvi nähdä edes mitä muut koirat tekee. Alkaa kyllä vaikuttaan ihan siltä, että se tekee tän ihan tahallaan. Mitä ihmettä mun pitäs tehdä?!?!?

sunnuntai 12. elokuuta 2012

Perk***** paikkamakuu

No niin, nyt se on sitten takanapäin. Meidän perheen ihka ensimmäiset kisat eikä mennyt ollenkaan niin huonosti, kun mä ennakkoon pelkäsin :)

Ensinnäkin täytyy sanoo, että mua ei jännittäny juurikaan - ei oikeestaan yhtään verrattuna siihen miten paljon silloin joskus muinoin jännitti omia kisoja ja pelejä, kun oli maha kipeenä jo heti herätessä ;) Ihme sinänsä, kun mietti miten "hyvin" oltiin valmistauduttu: mä oon siis käynyt elämäni aikana katsomassa kaksia toko-kisoja ja viimeisimmästäkin käynnistä oli vuosi :) Ja kun ajettiin parkkikselle, jossa oli noin 30 autoo ja alueella tuplamäärä koiria, niin totesin Terolle, että Pörrö on muuten viimeksi ollut vuosi sitten koiratapahtumassa, että mitenkähän meidän kontaktin käy...

Ja me oltiin sitten vielä kisojen toinen koirakko, että ei kauheesti tarvinut katsella ensin muiden suorituksia.

No sitten itse kisaan. Tuomarina oli Vesa Kallio ja me kisattiin siis mölli-luokassa. Mölli-luokassa oli ALOn liikkeet, mutta liikkeiden välissä sai palkata (ei liikkeiden aikana). Ja arvostelu oli sama kuin ALOssa, jotta tietäisi oman tason kisoja ajatellen.

1. Luoksepäästävyys: 10. Pysyi hienosti perusasennossa istumassa. Tuomarin tullessa korvat oli takana ja häntä vispasi. Antoi vielä varmuuden vuoksi pusun tuomarille.

2. Paikkamakuu: 0. Että mua sitten harmittaa tämä :( Meidän vieressä oli sitten tietysti haukkuva koira ja toinen puoli tuoksui ihanalle nartulla. Pää alkoi heti kääntymään puolelta toiselle ja puolen minuutin kohdalla nousi pystyyn. Kävin laittamassa uudestaan maahan enkä ehtinyt kun kääntyä, niin taas pystyssä. Sitten taas maahan ja siinä sitten pysyi loppuun, kunnes ennakoi vielä istumisen. HÖH. Dääm. Hittolainen.

3. Seuraaminen taluttimessa: 8,5. Lähdössä oli huono kontakti, ekan käännöksen jälkeen sujui loistavasti. Ja syy minkä takia meidän lähtö kärsi: 2-3 m päässä meistä kehän ulkopuolella leikki/paini kaksi koiraa. Ne ei siis ees ollu koko kisoissa, mitä halvattua ihmiset tulee siihen kentän laidalle leikittään koiria??? Siis onko tää yleistäkin? Jos katse voisi tappaa...

4. Seuraaminen taluttimetta: 10. Se meni kyllä hyvin. Ai että mä olin ylpee :)

5. Liikkeestä maahanmeno: 9,5. Mä känsin päätäni kun sanoin maahan, siitä puolen pisteen vähennys. Pörrö ois saanu täydet...

6. Luoksetulo: 6. Törmäs sitten mua päin :( Sivulle tuli mallikkaasti. Mä mietin, et pitäskö alkaa ottaa suoraan sivulle, kun toi pysähtyminen (varsinkaan suoraan) eteen kovasta vaudista ei tunnu oikeen luonnistuvan.

7. Liikkeestä seisominen: 9,5. Samat sanat kuin maahanmenossa. Mä olin kääntänyt päätäni. No niin kai kun mä halusin nähdä, että se pysähtyy :-P

8. Hyppy: 9,5. Ja taas puolikas piste putos ohjaajan päästä :) Eli mun pää oli nytkähtänyt käskyn aikana. Tässä mä oikeesti jopa yritin olla ihan suorassa, koska hypyssä Pörrö katsoo eteenpäin, niin ei mun pään liikkeellä ole edes merkitystä. Äh.

9. Kokonaisvaikutus: 10. Tuomari sanoi, että oli todella iloisen näköstä. Koiran häntä heilui koko ajan ja yhteispeli näytti toimivan loistavasti. Kaikkee muutakin se höpötteli, mutta en mä enää muista, kun olin tässä vaiheessa jo niin iloinen tuon paikkamakuun pettymyksen jälkeen.

Kaikkiaan saatiin siis 152 pongoo eli jäätiin 8 pisteen päähän ykköstuloksesta. Sijoitus meillä oli viides. Täytyypi sanoa, että tämän MÖLLI-tokon palkintosijat menivät jo kisaaville koirille. Mä en edes tiennyt, että ALOsta ykköstuloksen saaneet saa tulla Mölli-tokoon. Tuntuu aika epäreilulle! Varsinkin kun ite on ihan alottelija; jouduin kysyyn liikkurilta kun piti liikkua kehässä liikkeiden välillä, että ei kai tarvi tehdä näitä "siirtymiä" hihnassa. No en mä tienny...

Jäi kyllä oikeen hyvä maku tästä :) Pörrö oli kyllä tosi skarppina kehässä, jos ei oteta lukuun paikkamaakuuta. Ihan turhaan mietin, että mitäs jos se lähtee rallatteleen kesken kaiken, mutta sehän oli ihan kärppänä ja suoritti paremmin kun missään reeneissä. Kisakoira?!?

Ai joo, ja tuloksia ootellessa se makas meidän jalkosen juuressa ja katteli rauhallisena ympärilleen. Ei vinkunaa tai mitään sähellystä. Jes.

Jos olis syyskuulle ja lokakuulle möllitokot, niin sitähän vois marraskuulle suunnitella ekaa kisasarttia. Nyt vaan harjotteleen palkkaamattomuutta.

Ja loppuun meidän kisat kuvina:


Paikkamakuu edessä.
Vasemmalla räksyttävä/häsläävä espanjanvesikoira,
ja oikealla ihanat tuoksut.
Seuraaminen. Uskalsin jopa liikuttaa taas käsiä :)

Mun päänkääntö liikkeestä maahanmenossa.
Kas kun osui kameraankin :)

Siinä sitä nyt ollaan, maassa.

Luoksetulo - ennen törmäystä :-P
Liikkeestä seisomisen pisteet.

Hyppy ennen pään nytkähdystä ;)

Game over :)

tiistai 7. elokuuta 2012

Nyyf

Niin siinä sitten pääsi käymään, että kuukauden mittainen loma suhahti ohi raketin lailla. On se niin käsittämätöntä, miten tuo aika kiitää...

Mutta ei jotain huonoa, etteikö jotain hyvääkin. Meidän viikko alkoi maanantain ja tiistain toko-treeneillä ja mulla oli kentän kuuliaisin ja innokkain koira. Mä oon ihan varma, että Pörrö on aatellu, että sitä kuritetaan 8-9 tunnin yksinololla häröilyjen jälkeen, niin nyt se sitten antaa parastaan :) Voiskohan tämä vire jatkua sunnuntain kisojen yli...? Pliiiis. Pretty please.

Mennäänpäs tämän päivän ulkokenttätreenit läpi. Ensin oli kontaktitreeniä ja seuruuseen lähtöö. Voi veljet mikä tapitus koko ajan :) Ei tippunut kyllä kontakti yhtään.

Sitten mentiin ALO-liikkeitä läpi kahden sarjassa, niin että vasta jälkimmäisen liikkeen jälkeen palkka. Ensin mulla oli liikkeestä seisominen ja luoksetulo. Liikkeestä seisominen: seuruussa käsi taskussa (en uskalla vielä heiluttaa sitä, kun vasta saatiin liikkeellelähdön kontakti kuosiin), muuten ei apuja. Hienosti toppas, odotti paikoillaan ja mun palattua ei ennakoinut istumista. Luoksetulo: käsiapu, jotta tulee suoraan eteen ja siitä käsi sivulle perusasentoon tulossa. Vauhtia piisas ja tuli suoraan. Sitten kunnon leikit peräään ketulla :)

Seuraavana oli liikkeestä maahanmeno ja hyppy. Liikkeestä maahanmeno: seuruussa taas käsi taskussa, ei muita apuja. Meni maahan tikkana, mutta mun tultua viereen ennakoi istumisen. Dääm. Nyt sit vaan palkkaa sinne alas ja sit vapautus. Hyppy: ei mitään apuja, ei ennakointia, nappisuoritus. Ja pallo palkaksi.

Sitten seuraaminen, jonka jälkeen heti lelupalkka. Seuruussa: liikkeelle, vasemmalle, oikealle, oikealle, pysähdys, liikkeelle, vasemmalle, juoksu, käynti, täyskäännös ja pysähdys. Joko mä voin tuulettaa?? Kouluttaja kehui Pörröä: kontakti, paikka ja iloisuus pysyi koko matkan ajan. Sanoi, että antaa itse tuollaisesta kympin. Ainoastaan ohjaaja laskisi pisteitä, kun mä menin käsi taskussa (tarkotuksella) ja mun pää oli vähän alaspäin (ei tarkotuksella). Mä tarvin varmaan jonkun niskatuen...

Lopuksi oli paikkamakuu. Tää olis sitten voinut mennä paremminkin. Kun viereisen koiran ohjaaja meni piiloon puskiin (ovat AVO:ssa), niin Pörrö nousi. Vein sen takaisin maahan, nousi heti istumaan ja vahtas puskiin, taas käskin maahan. Sitten lähdin takas kentän laidalle ja sitten pysyi paikoillaan loppuajan (jäljelle jäi noin 1 min 15 s). Ei ennakoinut istumista.

Nyt voi hyvillä fiiliksillä mennä röhnöttään sohva koira kainalossa ja herkutella jäätelöllä :)

Ja kiitokset vielä Sannalle, jonka vinkeillä saatiin toi seuruunlähtö kuntoon..ööö...about 20 minuutissa :) Vika oli jälleen ohjaajassa, eniten varmaankin ohjaajan pääkopassa :-P

torstai 2. elokuuta 2012

Unia Pipsasta

Keskiviikkona meillä oli Pörrön hartaasti odottamia vieraita, kun Pipsa tuli meille hoitoon :)
Voisi sanoa, että aika leikin täyttämä päivä ja ilta :) Juostiin ympäri pihaa, kopiteltiin pallolla, painittiin, pusuteltiin, kaivettiin, tyhjennettiin lelu-laatikko ja kaikkea muuta mukavaa...

Sisarukset olikin kyllä ihan samalla aaltopituudella siitä mikä on kivaa :D Tässä vähän kuvasatoa:

Ihana Pipsa

Paimenkoirat

Kopittelua

Tuumaustauko

Ja pallon perään...

Voisko joku heittää...?

Vauhtiveikot

Pipsan suosikkilelu

Lepohetket sisällä ja ulkona vietettiin läheisissä tunnelmissa.
Pitää varmistaa, ettei toinen karkaa leikkiin...
Sisko ja sen Veli

Pipsan lähdettyä puolilta öin, Pörrö nukahti sen siljän tien ja alkoi näkemään unia. Tassut liikkui siihen malliin ja vinkuna kuului, joten ei jäänyt epäselväksi kenestä nähtiin unia :)

Tervetuloa Pipsa uudestaan kyläilemään!