Kääks, haastetta pukkaa, kiitos vaan Ansku ja Maija!
Tässä sitten vastauksia:
1. Mikä on arvokkainta mitä koirasi on tuhonnut?
Tää on helppo, koska polttopuiden ja sanomalehtien lisäksi Pörrö ei ole juuri tuhoja tehnyt, PAITSI se pirulainen nakersi MUN Billabongin sandaalit! Itse sandaalit ei kauheen kalliit olleet, mutta kun niitä ei saa Suomesta, niin yhteishinta tulee melko kalliiksi: matka Taikkuihin+sandaalit ;) Ainoot sandaalit millä kävely tuntui vielä 10 tunnin jälkeenkin "pumpulilla kävelyltä". Nyyf.
2. Milloin koirasi on omimmillaan?
Varmaankin kun se pääsee kunnolla rallattelemaan: oli kyseessä sitten leikki muiden koirien kanssa, palloittelu tai agirata. Kivaa on, kun saa painaa häntä hulmuten menemään.
3. Mikä on paras saavutuksesi koirasi kanssa?
Varmaankin tuo TK1:n saavuttaminen.
4. Mistä koirasi motivoituu parhaiten?
Pallosta! Se tekee mitä vaan pallon eteen. Ikävä kyllä tässä on pieni paimennusongelma, kun palkkaa pallolla 2 kertaa peräkkäin.
5. Ketä julkkista koirasi muistuttaa?
Ei mitään hajua...?!? Jotakin komistusta :) Tässä kun on alkanut seurailemaan, niin kyllähän koirat todella paljon omistajiaan muistuttaa! Ja siis varsinkin luonteeltaan todella todella todella paljon!
Mikä on suurin vastoinkäymisesi koiran kanssa?
En nyt suuresta tiedä, mutta mua joka viikko ärsyttää kun se järsii treeneissä mun kenkiä. Tai siis ei se niitä ees järsi, mutta se meinaa kampata mut aina kun liike on loppu ja kouluttaja kertoo ohjeita. Kertakaikkiaan ärsyttävää!
6. Mitä olet oppinut koiraltasi?
Olis kauheen kiva sanoa, että kärsivällisyyttä, mutta en kyllä sitä ainakaan... Pörrö tykkää ihan yhtä paljon istua ja odottaa, kun mäkin ;) Taitaa tosiaan enemmänkin koira peilata omistajilta luonteenpiirteet... Pörrö on opettanut "elämään hetkessä", Pörrön kanssa touhutessa/treenatessa ei tule ajatelleeksi mitään muuta.
7. Saako koirasi nukkua sängyssäsi?
Pörrön on helppo antaa nukkua sängyssä, koska se ei nuku sängyssä, kun se läkähtyy! Aamusin se tosin tulee sängylle pusutteleen ja kiehnään, varsinainen herätyskello <3
8. Jos koirasi saisi valita, mitä hän tekisi mieluiten?
Varmaankin juoksisi metsässä ja uisi järvessä koirakavereiden kanssa.
9. Mitä ominaisuuksia arvostat koirassasi?
Varmaan kaikista eniten rauhallisuutta, tottelevaisuutta ja arjen helppoutta. Pörrön voi ottaa mihin vaan, sen kanssa voi tehdä mitä vaan missä vaan kenen kanssa vaan ja aina se käyttäytyy yhtä mallikkaasta, eikä panikoidu tai riehu.
10. Rakkaalla lapsella on monta nimeä, montako lempinimeä koirallasi on?
Oi, eipä ole tullut laskettua: Pörris, Pörriäinen, Pörde, Liitäjä, Kakara ...eikä pidä unohtaa Kultaa, Murua tai Mussukkaa ;)
11. Mikä on koirasi motto?
Se antoi pikkusormen, mä vein koko käden ;)
Mikä on tavoitteesi koirasi kanssa?
Hmm... Tällä hetkellä ainakin saada TK2 jä päästä voittajaluokkaan. Ja Pörrön tavoitteena on varmaan tulla agivalioksi ;)
Pistetäänpäs sitten haastetta eteenpäin:
Sari, Hanna ja Mira, olkaapa hyvät!
Ja kysymykset:
1. Mikä on arvokkainta mitä koirasi on tuhonnut?
2. Kuvaile koiraasi kolmella sanalla.
3. Mikä on paras saavutuksesi koirasi kanssa?
4. Miten päädyit omaan koirarotuusi?
5. Mikä on suurin vastoinkäymisesi koiran kanssa?
6. Mitä olet oppinut koiraltasi?
7. Millainen pentu koirasi oli?
8. Jos koirasi saisi valita, mitä hän tekisi mieluiten?
9. Mitä ominaisuuksia arvostat koirassasi?
10. Mikä on kallein asia, jonka olet koiran takia hankkinut?
11. Mikä on tavoitteesi koirasi kanssa?
tiistai 19. helmikuuta 2013
maanantai 18. helmikuuta 2013
Aksa-viikonloppu, taas
Alkuviikko kului tokon parissa. Tokossa otettiin vähän vauhdikkaampia liikkeitä, kuten hyppynoutoa, ruutua, merkkiä, kiertoa pysähdyksellä yms. Eli Pörrön mielestä kaikkee kivaa :)
Tarvis varmaan oikeesti saada tässä kevään aikana tuunattua AVOn liikkeet kuntoon, niin päästään kokeisiin ja tulis taas enemmän mieltä tähän touhuun. Nyt me vaan tehään mitä kouluttaja kullekin tunnille keksii ja rallatellaan menemään. Eli toko on tällä hetkellä Pörrikselle kivaa ajankulua/aivojumppaa ilman kummosempaa suunnitelmaa. Varmaan saa kyllä palkankin normaalia helpommin tällä hetkellä, hyi minä. Mustavalkosuus siis treeneistä kaukana koiran turkkia lukuunottamatta!
Keskiviikkona Pörriksellä oli helmikuun hieronta. Oli se taas jollain konstilla saanu lapoja jökkiin, mutta tällä kertaa jumit aukes helpolla eli mitään suurempaa ei sentään ollu. Hieroja kehuu kyllä joka kerta kuin Pörrö on helppo hierottava, kun se vaan olla möllöttää vaikka sitä miten käsittelis. Lunki mikä lunki :)
Perjantaina Tero kävi ottaan hallilla kontakteja. A tulee jo nopsaan, puomi tosi nopsaan ja nyt uskalsi juosta keinun jälkimmäiselle kontaktialueelle asti odottaan keinun laskeutumista.
Lauantaina oli sitten Harrin treenit. Niissä pojat selvitti koko radan eli 26 estettä, mutta kolmessa osassa. Eka stoppi tosin johtu siitä, että Tero unohti mihin rata jatkuu :) Enkä ihmettele. Se oli taas sellanen syherö juoksusuorilla höystettynä. Ja neljää kohtaa radalla sitten hienosäädettiin vielä useaan otteeseen, jotta saatiin ne viimeisetkin turhat sekunnin kymmenesosat pois.
Sunnuntaina oli sitten yhteistreenit Maijan, Riimin ja Heimon kanssa. Näin jälkeenpäin ajateltuna olis voinu valkata hieman helpomman radan. Maija kun sanoi, että ei ole kolmosissakaan törmännyt vastaaviin siirtymiin, kun tässä esteeltä 17 -> 18.
Nooo, pitäähän sitä haastetta olla. Ehkä ens kerralla kuiteskin vähän helpompaa... Rataa mentiin uuseassa pätkässä läpi sekä Pörrön että Heimon osalta ja Riimikin esitteli hienoja muuvejaan hypyillä :)
Treenien jälkeen sitten yhteislenkille ja pojat irti metsään. Pörröllä ja Riimillä oli kyllä sitten täysin synkattu ajatus ja ne juoksi kylki kyljessä ees taas. Heimo ja vieraileva tähti Remo lähinnä tyytyivät katsoon ilmeellä "voi elämä mitä urveloita", kun pojat päristeli menemään ;)
Sunnuntain illanvietto sujuikin sitten Pörrön osalta hyvin rauhallisissa merkeissä.
Ja tottakait vielä niitä videoita, ensin rataa:
Tarvis varmaan oikeesti saada tässä kevään aikana tuunattua AVOn liikkeet kuntoon, niin päästään kokeisiin ja tulis taas enemmän mieltä tähän touhuun. Nyt me vaan tehään mitä kouluttaja kullekin tunnille keksii ja rallatellaan menemään. Eli toko on tällä hetkellä Pörrikselle kivaa ajankulua/aivojumppaa ilman kummosempaa suunnitelmaa. Varmaan saa kyllä palkankin normaalia helpommin tällä hetkellä, hyi minä. Mustavalkosuus siis treeneistä kaukana koiran turkkia lukuunottamatta!
Keskiviikkona Pörriksellä oli helmikuun hieronta. Oli se taas jollain konstilla saanu lapoja jökkiin, mutta tällä kertaa jumit aukes helpolla eli mitään suurempaa ei sentään ollu. Hieroja kehuu kyllä joka kerta kuin Pörrö on helppo hierottava, kun se vaan olla möllöttää vaikka sitä miten käsittelis. Lunki mikä lunki :)
Perjantaina Tero kävi ottaan hallilla kontakteja. A tulee jo nopsaan, puomi tosi nopsaan ja nyt uskalsi juosta keinun jälkimmäiselle kontaktialueelle asti odottaan keinun laskeutumista.
Lauantaina oli sitten Harrin treenit. Niissä pojat selvitti koko radan eli 26 estettä, mutta kolmessa osassa. Eka stoppi tosin johtu siitä, että Tero unohti mihin rata jatkuu :) Enkä ihmettele. Se oli taas sellanen syherö juoksusuorilla höystettynä. Ja neljää kohtaa radalla sitten hienosäädettiin vielä useaan otteeseen, jotta saatiin ne viimeisetkin turhat sekunnin kymmenesosat pois.
Sunnuntaina oli sitten yhteistreenit Maijan, Riimin ja Heimon kanssa. Näin jälkeenpäin ajateltuna olis voinu valkata hieman helpomman radan. Maija kun sanoi, että ei ole kolmosissakaan törmännyt vastaaviin siirtymiin, kun tässä esteeltä 17 -> 18.
Nooo, pitäähän sitä haastetta olla. Ehkä ens kerralla kuiteskin vähän helpompaa... Rataa mentiin uuseassa pätkässä läpi sekä Pörrön että Heimon osalta ja Riimikin esitteli hienoja muuvejaan hypyillä :)
Treenien jälkeen sitten yhteislenkille ja pojat irti metsään. Pörröllä ja Riimillä oli kyllä sitten täysin synkattu ajatus ja ne juoksi kylki kyljessä ees taas. Heimo ja vieraileva tähti Remo lähinnä tyytyivät katsoon ilmeellä "voi elämä mitä urveloita", kun pojat päristeli menemään ;)
Sunnuntain illanvietto sujuikin sitten Pörrön osalta hyvin rauhallisissa merkeissä.
Ja tottakait vielä niitä videoita, ensin rataa:
Ja sitten kontakteja:
lauantai 2. helmikuuta 2013
Liitoo ja hiihtoo :)
Viikonloppu on (onneksi) vasta puolivälissä ja paljon on puuhaa ollut!
Perjantaina pojat oli varannut tunnin hallilta ja menivät ottaan kontaktitreeniä. Mä menin suoraan työreissulta taas vakoileen :) Nämä oli tokat kontaktitreenit Maijan ja Sannan yhteistreenien jälkeen ja ei voi kun sanoo, että kyllä se siitä tosiaan aikas nopsaan sit korjaantuu.
Puomihan kyllä menikin hyvin jo ennen sunnuntaita ja nyt taas on palautunut omaan uomaansa ilman yhtäkään paikkavirhettä :) Mitä lie kettuilua sunnuntaina...
Keinuun tullut varmuutta sunnuntain jälkeen ja uskaltaa välillä jo liikkua keinun liikkeen aikana.
A on edistynyt eniten! Enää ei pysähdellä eikä madella alastuloa.
Eikö olekin Sanna ja Maija muutosta sunnuntaihin (harmi kun en ollu kuvaamassa treenien alussa, kun koira ei ollut vielä väsynyt, mutta tässä pari kontaktipätkää):
Eka pätkä oli siis kontaktit ilman palkkaa ja jälkimmäisessä palkalla.
Lauantaina aamupäivä alkoi "yllättäen" aksareeneillä. Siellä pojat ehti ekaa kertaa ever mennä Harrin radan kokonaan (30 estettä)!!! Joskin parissa erässä, mutta kuitenkin :) Kehitystä on kuulemma tullut valtavasti syksystä, kun aloittivat SDP:llä treenaamisen, varsinkin Teron radanlukutaitoon. Nyt on jo selvillä millon tehdään whisky-leikkaus, saksalainen, tuplavalssi tai vaikka niisto.
Poikien pitäisi seuraavaksi treenata lisää irtoamista/esteiden hakua, jotta Teron linjat voi olla suorempia, ja kiinniottoa eli vielä terävämpiä käännöksi esteen jälkeen. Muutoin voi mennä puolisekunttia hukkaan. Juuh, sitähän ei voi sallia :)
Rata sisälsi tuttuun tapaa vaihtelevia ohjaiskuvioita ja juoksua, paljon juoksua. Tero sai vetää niin kovaa (varsinkin alun), kun salomonit rullas:
Sitten lauantai-iltapäivä jatkui täysin uudella lajilla: valjakkohiihdolla. Mentiin Lahdesjärvelle ja ei muuta kun sukset jalkaan, vyö kiinni ja valjaat Pörrölle . Alku oli vähän hakemista. Aina kun hihna kiristyi niin Pörrö himmas, koska hihnassahan ei saa vetää. Hiljalleen (no joo, jo 300 metrin jälkeen) tuo sääntö alkoi unohtumaan ja idea selkiytymään. Tosin sitten suoran päässä Pörrö huomas, että toi pertsalainenhan on jääny jälkeen, täytyyhän sitä odottaa :) Hihii :) Mä oisin niin se joka tässä tarvii vetoapua, mutta kun ei koiruus voi pertsan ladulla juosta :( Voispa luistella...
Ehdottomasti parasta meno oli sillon, kun pojat anto mulle etumatkaa ja sit hiihti kiinni. Eli näkyvissä oleva maali sai Pörröön kunnolla potkua. Oli kyllä kiva päästä Pörriksen kanssa ladulle, mutta on tuo järvellä hiihtäminen kyllä tylsää. Mä kaipaan ylä- ja alamäkiä (loivia sellaisia). Kai sitä jossain vaiheessa tarvii Peltsulle tai Haavistolle mennä, kun nyt eka vähän treenataan.
Sain pojat ikuistettua kännykällä:
Huomenna Tero onkin sitten koko päivän talkoilemassa Tamskin aksa-kisoissa ja me Pörriksen kans mennään vaelteleen metsään ja sitten mummulle syömään. Pörröllä siis ansaittu vapaapäivä!
Perjantaina pojat oli varannut tunnin hallilta ja menivät ottaan kontaktitreeniä. Mä menin suoraan työreissulta taas vakoileen :) Nämä oli tokat kontaktitreenit Maijan ja Sannan yhteistreenien jälkeen ja ei voi kun sanoo, että kyllä se siitä tosiaan aikas nopsaan sit korjaantuu.
Puomihan kyllä menikin hyvin jo ennen sunnuntaita ja nyt taas on palautunut omaan uomaansa ilman yhtäkään paikkavirhettä :) Mitä lie kettuilua sunnuntaina...
Keinuun tullut varmuutta sunnuntain jälkeen ja uskaltaa välillä jo liikkua keinun liikkeen aikana.
A on edistynyt eniten! Enää ei pysähdellä eikä madella alastuloa.
Eikö olekin Sanna ja Maija muutosta sunnuntaihin (harmi kun en ollu kuvaamassa treenien alussa, kun koira ei ollut vielä väsynyt, mutta tässä pari kontaktipätkää):
Eka pätkä oli siis kontaktit ilman palkkaa ja jälkimmäisessä palkalla.
Lauantaina aamupäivä alkoi "yllättäen" aksareeneillä. Siellä pojat ehti ekaa kertaa ever mennä Harrin radan kokonaan (30 estettä)!!! Joskin parissa erässä, mutta kuitenkin :) Kehitystä on kuulemma tullut valtavasti syksystä, kun aloittivat SDP:llä treenaamisen, varsinkin Teron radanlukutaitoon. Nyt on jo selvillä millon tehdään whisky-leikkaus, saksalainen, tuplavalssi tai vaikka niisto.
Poikien pitäisi seuraavaksi treenata lisää irtoamista/esteiden hakua, jotta Teron linjat voi olla suorempia, ja kiinniottoa eli vielä terävämpiä käännöksi esteen jälkeen. Muutoin voi mennä puolisekunttia hukkaan. Juuh, sitähän ei voi sallia :)
Rata sisälsi tuttuun tapaa vaihtelevia ohjaiskuvioita ja juoksua, paljon juoksua. Tero sai vetää niin kovaa (varsinkin alun), kun salomonit rullas:
Sitten lauantai-iltapäivä jatkui täysin uudella lajilla: valjakkohiihdolla. Mentiin Lahdesjärvelle ja ei muuta kun sukset jalkaan, vyö kiinni ja valjaat Pörrölle . Alku oli vähän hakemista. Aina kun hihna kiristyi niin Pörrö himmas, koska hihnassahan ei saa vetää. Hiljalleen (no joo, jo 300 metrin jälkeen) tuo sääntö alkoi unohtumaan ja idea selkiytymään. Tosin sitten suoran päässä Pörrö huomas, että toi pertsalainenhan on jääny jälkeen, täytyyhän sitä odottaa :) Hihii :) Mä oisin niin se joka tässä tarvii vetoapua, mutta kun ei koiruus voi pertsan ladulla juosta :( Voispa luistella...
Ehdottomasti parasta meno oli sillon, kun pojat anto mulle etumatkaa ja sit hiihti kiinni. Eli näkyvissä oleva maali sai Pörröön kunnolla potkua. Oli kyllä kiva päästä Pörriksen kanssa ladulle, mutta on tuo järvellä hiihtäminen kyllä tylsää. Mä kaipaan ylä- ja alamäkiä (loivia sellaisia). Kai sitä jossain vaiheessa tarvii Peltsulle tai Haavistolle mennä, kun nyt eka vähän treenataan.
Sain pojat ikuistettua kännykällä:
Huomenna Tero onkin sitten koko päivän talkoilemassa Tamskin aksa-kisoissa ja me Pörriksen kans mennään vaelteleen metsään ja sitten mummulle syömään. Pörröllä siis ansaittu vapaapäivä!
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)