Pörrö on nyt 53-54 cm korkea ja painaa yhä 20 kg. Paino on nyt ollut sama jotakuinkin 3 kk, mutta pituutta selkään on tullut varmaan 10 cm viimeisen kuukauden aikana.
Ja karvaa sillä piisaa! Täytyy sanoa, että onneksi tuolta koiralta ei lähde sitä karvaa. Eilen nimittäin oli yksi karva petillä ja sillä olikin sitten mittaa 28 cm! Tuollasia kun lähtisi, niin jo olisi imuri tukossa!
Pörrö syö 150 g Hills' active fittness -ruokaa höystettynä viilillä/raejuustolla sekä treeninamit/puruluut. Meillähän ei treenata joka päivä eli luupäiviäkin riittää. Eikä tietenkään parane unohtaa Pörriksen turkin salaisuutta: porkkanaa, kurkkua, omenaa, ananasta, meloonia, tomaattia... Ei ainakaan tarvita vitamiineja purkista! Pörrö ei tosiaan ole sairastanut kertaakaan, ikinä ei ole ollut edes maha kuralla (osanottoni Hannalle), joten helpolla ollaan sen suhteen päästy.
Ihanaa, kun vihdoin päivä alkaa pidentymään! Tero ja Pörris ehtii menemään jo päivä(metsä)lenkin valoisalla. Nyt ollaan metsälenkille otettu namit mukaan ja tehty luoksetuloja. Huutaessa "tänne" ollaan lähdetty juokseen taas toiseen suuntaan ja kyllä on vauhtia löytynyt luoksetuloon! Lähtö tapahtuu heti ja vauhti on ihan loistava :) Pysäytys sitten ei - tai no, ensin vauhdilla päin tai hivenen ohi ja sitten eteen istumaan.
Myös katulenkillä on ollut namit mukana ja aina välillä otettu seuraamista. Taas ollaan siinä pisteessä, että riittää kun antaa about 10 metrin välein namin. Katsekontakti on hyvä paitsi namia niellessä. Paikka on kaiketi oikea ja koiruus kävelee suorassa.
Hieman on noi miehet malttamattomia aksa-kurssin aloituksen kanssa. Vielä melkein kuukausi pitäis odottaa, mutta ei malta. Viikonloppuna Tero laitto takapihalle kepit (ei ihan 60 cm välejä vaan väähän leveemmät) ja 5 m putken. Siinä kun alettiin lapiomaan lunta putken vierustalle, ettei se pyörisi, niin mustavalkoinen meni ees taas ees taas putke pitkin :D Voidaan kai sanoa, että Pörröä ei pelottanut tuo putkeen meneminen... Ei vähimmässäkään määrin! Siinä sitten otettiin vielä namilla putkitreeniä -> Pörrön namiautomaatti! Kepitkin meni järkyttävän pienellä namiavulla!
Mietittiin, että jatkossa tulee varmaan vauhtia noihin tokon liikkeisiinkin aksan avulla vielä lisää. Te joilla on kokemusta, miten aksa on vaikuttanut?
Työpäivien aikana Pörrö onkin sitten pistänyt ranttaliksi. Se on lähes joka päivä joutunut "pieneen puhutteluun" Teron tultua kotiin. Pörrö on tuhonnut puukorin, tossut, kynttilän, cocis pullon (täyden tetysti), lautapelin, talouspaperirullan, pistellyt poskeen pussillisen kuivattuja kanafileitä... Lista on pitkä :(
Ja kaiken lisäksi mä yllätin se yhtenä päivänä: Se oli omituisen hiljaa keittiössä ja kun menin katsomaan, niin se oli hiipinyt ruokapöydälle! Kun Pörris huomasi, että mä tuun, niin Pörrö ajatteli testata keinoa "jos mä jähmetyn täysin paikoille, niin musta tulee näkymätön". Noo, ei sitten toiminut...
Niin joo, ja vaikka treenejä ei ole enää haitannut, niin tytöt ovat kyllä Pörriksestä yhä aivan ihania, siis I H A N I A. Harmittaa, kun ei otettu videopätkää Vienon ja Lyylin ollessa kylässä. Nyt ei tarvinnut kieltää astumista, kun Vienokin oli kieltämisen oppinut eikä Pörrö sitä juurikaan yrittänyt. Mutta kyllä tuo poika oli NIIN täpinöissään, kun Lyyli meni maate sen eteen. Näki kuinka se kävi sisäistä taistelua: "tekis mieli yrittää, vaikka tiedän et turpiin tulee", "jos kuitenkin vähän - vai eikö sittenkään", "jos mä nyt eka näin kunnolla pusutan, niin ehkä se rakastuu muhun"., "uskallanko vai enkö"..
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti