Filmitähti

Tänään oltiin toko-treeneissä vaihteeksi tallilla, kun epäviralliset agi-kisat oli vallanneet Eteläpuiston. Ja treeniryhmässä oli vajetta, kun mm. Mindi oli aksa-kentällä. Mulla siis odotukset korkealla, kun tallilla keskittyminen on ollut aina hyvä ja vielä Pörrön ihastus poissa ;)

No treeneissä oli tänään tiedossa jotain uutta, kun treenit kuvattiin. Luvassa siis varmoja nauruja allekirjoittaneen mokille.. Ilokseni huomasin, että Pörröllä ei ole minkäänlaista ramppikuumetta esiintymisestä. Taidetaan kuvata treenejä useemmin, kun tuo koiruus nähtävästi esiintyy silloin edukseen. No miten ne treenit sitten meni:

Ensimmäisenä paikkamakuu. Tässä ollut ongelmia ulkokentällä, joten aattelin ottaa varman päälle ja jäin muutaman metrin päähän. About 45 sekunnin kohdalla Pörrö pomppas ylös, mutta toiselta kenttäpuoliskolta (agi-treenit) kuuluneella käsien taputuksella tais olla osuutta asiaan. Kävin laittamassa Pörrön takas maahan ja pian välipalkalla. Sitten köpöttelin tuplaten kauemmas ja kävin vielä pari kertaa välipalkalla. Paikkamakuu oli yhteensä 3 min.

Tämän jälkeen seuraaminen hihnassa. Mä lähdin taas madellen liikenteeseen (mikä mua vaivaa?), joten ei sitten ollut heti kontaktia. Ja sitten unohdin laittaa namikäden taskuun (hohhoijaa). Kontakti pysy kyllä ihan hyvin mun huonosta alusta huolimatta eikä tarvinnut palkata matkan aikana. Ja musta oli kiva kun filmiltä näkyi häntää heiluttava koira :) Tässä onkin ainoa mulla itsellä oleva videopätkä:

 

Sitten oli seuraaminen taluttimetta. Edellisestä oppineena tajusin myös lähteä ripeesti, joten Pörrö nosti katseen mun naamaan jotakuinkin heti. Vasen käsi mulla oli taskussa, joten ei ainakaan namia katsonut. Otettiin seuruussa muutama käännös (oikee, täys, vasen) eikä katse tippunut kertaakaan. Jeeee!!!! Lelupalkka lopuksi. Tässä olis kauheen kiva sanoa, että videokuvan takia tiedän, että koiran katse ei tippunut. Mutta ikävä kyllä tiesin sen jo ennen videon näkemistä, kun tuijotin koko ajan Pörristä. Voi kökkö. Mun pitäs oikeesti mennä kurssille ilman koiraa. Mutta häntä heilu taas ja oli kyllä kympillä mukana :)

Seuruun jälkeen oli luoksetulo kentän laidalta toiselle. Tuli vauhdilla ja ihan eteen kiinni, mutta ei kuitenkaan päin. Mä olin niin iloinen aivan täydellisen suorasta ja tiiviistä asennosta, että olin kaivamassa lelupalkkaa taskusta kunnes kouluttaja sanoi uudelleen "käsky". Sitten ollessani jo liikkeellä mä sanoin sivulle. Tuli kyllä siis sivullekin, mutta pöllö ohjaaja ehti ottaan askeleen eteen.

Sitten hyppy. Otin kolme kertaa eikä odottanut käsimerkkiä. Yllättävää, kun vikat... öö... neljät hyppytreenit on ollu agilityä. Tässä liikkeessä ohjaajakin on päässyt jo pään nytkähdyksistä yms. manoovereistä eroon :)

Tämän jälkeen jäävistä maahanmeno. Harmittaa kun otin varman päälle ja hidastin askelta maahan -käskyn kohdalla. Ei olis kyllä tarvinut. Pihalla treeneissä tarvii, mutta hallissa nähtävästi ei. Paluumatkalla kiersin 3 metriä koiran takaa ja yhä olla nökötti paikalla. Siis koiralta taas nappisuoritus, ohjaajalta ei ;)

Sitten vielä lopuksi lyhyempi minuutin paikkamakuu. Nyyf. Taas nousi kerran pystyyn. Tällä kertaa huuto "putki" viiden metrin päässä meistä oli liikaa. Onneksi kuitenkin vaan nousi eikä lähtenyt mihinkään. Sitten taas kävin laittaan maahan ja yksi välipalkka ennen loppua.


Treenien jälkeen mentiin Hallilassa iltalenkille ja törmättiin kotiin tullessa Pörrön kaveriin, vajaan vuoden ikäiseen appenzellinpaimenkoira-urokseen. Painin lisäksi Pörrö pääsi taas leikkimään lempileikkiään: "ota kiinni, jos saat". Eli mega-palkka hyvin onnistuneista treeneistä :D