Pentupäivä

Perjantai-aamuna startattiin auto klo 9 kohti Hyvinkäätä. Tiedossa oli Satumaisten Sankarien toko-koulutus ja pentutapaaminen.

Toko-koulutuksessa jokaisella oli kaksi vartin koulutussessiota ja lopuksi yhteinen paikkamakuu. Pörröllä ekana liikkeenä oli seuraaminen taluttimetta. Mun oli tarkoitus kysyä, että liikkuuko se käännökset niin kuin pitää ja miten alan häivyttämään namikättä. Nythän olen antanut namin 5-10 m välein sekä käännösten jälkeen. No eipä mennyt niin kun strömssöössä. Pörröhän ei sitten ollut yhtään kontaktissa:(

Piti ottaa seuruuta, Pörrö päätyi näyttämään kieltä.

Joten kouluttaja Sirke Viitanen ohjeisti sitten miten saa viettiä nousemaan ja kiinnostusta seuraamiseen. Eli saatiin vinkkejä siihen, miten voi treenata seuruuta lelun avulla.

Hiljalleen kontakti palautuu ympäristöstä yhdessä tekemiseen.

Mä luulen, että mä hinkkaan tota seuruuta tutussa ympäristössä namilla niin paljon että saan lopulta namikäden pois. Ja sitten vasta menen noin haastavaan tilanteeseen treenaan seuruuta ja otan siellä namit uudestaan käyttöön. Koska mehän koitettiin tota lelupalkkaa seuruussa syksyllä ja tuloksena oli katastrofi.

Onneksi Pipsa-siskolla oli ohjelmassa myös seuraaminen ja alun jälkeen se onnistui huomattavasti Pörröä paremmin :) Pipsa ja Ansku sai ohjeita namikäden häivytykseen ja näitä myös me aateltiin käyttää jatkossa. Kiitoksia siskolle tästä!

Toisena liikkeenä meillä oli jäävät: maahanmeno ja seisominen. Nyt Pörrö olikin jo treenimoodissa ja teki liikkeet omalla tasolla. Maahan Pörrö menee Sirken mukaan tosi säpsäkästi. Tässä meillä ongelma olikin maassa pysyminen mun tullessa takas viereen. Satunnaisella etupalkalla päästiin tästä ongelmasta nopeesti yli. Seisomisessa Pörrö otti yhden askeleen about kerran neljästä yrityksessä. Tähän vinkkinä tuli seisomisharjoitukset erikseen. Ja jotta saa palkan, yksikään tassu ei saa liikahtaa.

Tekemisen meininkiä

Etupalkka toimi heti!

Lopuksi otettiin vielä siskojen kanssa yhdessä paikkamakuu. Tässä sai kyllä olla ylpee Pörröstä - ei liikkunut yhtään vaikka oli tohinaa ympärillä. Tämä oli nyt kolmas tai neljäs kerta kun treenattiin rivissä paikkamakuuta, eli vaikuttaisi helpolta liikkeeltä Pörrölle. Koputan puuta.

Eteviä sisaruksia

Niin särmänä että...

Sitten mentiinkin kasvattajalle ja pennut sai leikkiä. Yllättävää kyllä Pörrö oli paljon kiinnostuneempi Nooasta kuin siskoista ja haastoi Nooaa leikkiin. Tosin Pörröhän kyllä rakastaakin painimista, niin kait se aatteli, että Nooa on tyttöjä isompana parempi painikaveri. Pörris kyllä unohti nopeasti kentän kingi -ajatukset, kun Alli-äippä tuli pihalle :) Ja kun Manu tuli pihalle, niin nätisti tehtiin tilaa Manulle :) Osaa siis toimia koiramaailman sääntöjen mukaan :) 

Pörrö ja Nooa-veli.
Kuvaa klikkaamalla pääset katsomaan lisää kuvia päivästä!

Lopuksi harjoiteltiin vielä jokainen näyttelyseisontaa ja jouksutusta. Ne meni just niin huonosti kun arvata saattaa. Näitä ei olla kyllä yhtään reenattu. Pitäs tietysti, mutta kun ei nappaa. Vaikka sanois ääneen, että näyttelyissä voi olla kivaakin, niin ei sitä silti usko itsekään.

Sitten olikin pitkä päivä takana ja aateltiin, että Pörrökin on väsynyt. No, luulo ei taaskaan ollut tiedon väärti. Voihan ihana ikiliikkuja.