Lisätäänpäs sitten taas treenipäivitys ettei unohdu mitä ollaan tehty.
Ensin harjoiteltiin liikkeestä maahanmenoa. Ja tarkoituksena tosiaan sellainen vauhdikas maahanmeno. Ensin Pörrön kanssa reenattiin niin, että koira seisomaan paikoilleen sitten pari askelta taaksepäin. Sitten huuto "tule" ja "sukellus" koiran mukana maahan. No siis en mä nyt maahan asti mennyt, mutta räväkällä liikkeellä nami maahan koira mukana.
Sitten testattiin niin että Tero oli reilun 5 metrin päästä. Pörrölle "tule" käsky ja sitten yhdessä se sukellus maahan. Sitten taas mä kutsun Pörröä ja menen sen kanssa maahan.
Koska Pörrö oli niin innosta piukeena ei paikalla seisominen enää onnistunu treeneissä vaan saatiin kotiläksy. Koiran seistessä sanotaan sille "paikka", kävellään muutaman metrin päähän ja käsky maahan. Jotta oppii, että aina ei tarvi tulla ensin namin luo. Noo... tietysti testasin heti kun päästiin kotiin ja totesin, että ei mitään ongelmaa maahanmenossa seistessä eri puolella huonetta. Enemmänkin siinä, että saa sen jäämään seisomaan, kun tuppaa aina heti tarjoamaan istumista eikä tuota seisomista olla kauheasti harjoiteltu. Kuitenkin tarvii tuota seiso-maahan kaukona harjoitella, kun istu-maahan on jo niin helppo nakki...
Sitten harjoiteltiin noutoa, joka on ollut meille vaikeinta Pörrön vahvan "mä-rakastan-olla-takaa-ajettu-vietin" takia. Noutoa/luovutusta ollaan kuitenkin treenattu kotona selkeästi eniten vikan kahden viikon aikana ohjeiden mukaan ja tehtiinkin vaikutus kouluttajaan.
Ison noutokapulan Pörris ottaa maasta ja antaa mulle käteen. Siinä pitäisi nyt alkaa opettamaan matkaa. Eli alan peruuttamaan muutaman askeleen, kun Pörrö on ottanut kapulan ja palkkaan, kun tuo käteen.
Tunnarilla tuo peruutus jo sujuu ja samoin se, että heitän tunnarin about 5 metrin päähän ja pyydän tuomaan. Pörris siis tuo tunnarin ja antaa käteen. Tunnarilla läksyksi tuli oikean luovutuksen treenaus. Eli Pörrö pitäisi saada ihan tuohon varpaiden eteen luovuttamaan kapula. Siihen se vedettäisiin namin tai tunnarikapulan avulla. Nyt ongelma on se, että se tiputtaa kapulan heti kun alan sitä hilaamaan ihan kiinni meikkikseen.
Sanottakoon muuten, että kotona (ainakin sisällä) myös pallo/lelu tuodaan nykyään käteen!!! Tää on kyllä varsinainen voitto meille :D Mutta nyt mä oonkin ollut muutaman päivän Pörrön namiautomaatti ja sehän käyttää sitä hyväksi tuomalla palloo yhtä mittaa... Mutta vahvistetaan nyt, kun kerran ollaan vihdoin tähän päästy.
Lopuksi treeneissä oli koiran venyttelyä. Hih. Ei mennyt meidän osalta ihan putkeen, mutta hajulle päästiin, miten koiraa voisi venytellä, ettei mene treeniputkessa jumiin. Vielä kun muistaisi ne sitten kun Pörrö ei ajattele, että venyttely=riekkuminen....
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti