Arki on alkanut, plääh

Lomat loppuivat meiltä kun elokuu alkoi eli arki on alkanut itse kullakin, Pörrölläkin on koulu alkanut - pentukoulu nimittäin.

Aluksi täytyy kyllä kirjoittaa kuinka masentavaa ;-P on lukea Näpsän blogia: miten ihmeessä se pentu osaa jo kaikkea mahdollista?!? Siis sehän saa kohta jo tuloksen toko-kisoista!!! Meillä ei todellakaan olla tuomassa minkään moisia kapuloita (päin vastoin, kapula suuhun ja karkuun) tai mennä sivulle käskystä puhumattakaan että Pörrö hakisi ihmistä metsästä tai tulisi luokse kesken leikin ;-P

Ehei, meillä opetellaan tällä hetkellä olemaan repimättä sitä sukkaa jalasta, järsimättä niitä sängynaluslaatikoita, pysymään lenkillä yhdellä puolella tietä, olemaan näykkimättä meikkiksen kättä (nilkkaa, nenää, hiuksia,...), jättämään kukkapenkit kaivamatta jne. Lista on oikeesti loputon! Montakohan kertaa mä sanon vuorokauden aikana "ei" tai "irti"... Osaankohan edes laskea niin pitkälle?!? Pahin on kyllä kun ollaan lenkillä (ei tapahdu metsässä, vaan kadulla): 100-300 m ennen kotia Pörrö alkaa yrittää ottaa nilkasta, puntista tai kengästä kiinni ja tekee etenemisestä ihan mahdottoman. Kesti lenkki sitten 15 tai 45 min, niin aina sama lopussa! Osaisko joku kertoo, mistä se johtuu tai mitä sille voi tehdä??? Ei oo kauheen kiva liikkua koira nilkassa, kun noi sen naskalit on mitä on... Tässä jo yksi päivä mietin, että voiskohan noi kulmahampaat viilata ;)

Saako tätä jyrsiä..? Ai ei vai, höh.

No entäs tätä...? Jaa ei tätäkään...

No sit mä hyppään takan reunalle jyrsiin takkapuita,
jotka on kai mua varten nostettu tänne...

No joo, arki tosiaan on alkanut ja meikäläinen viihdyttää naapureita siis joka aamu tuolla "estän sun liikkumisen lenkillä" -showlla. Tuota lukuunottamatta arki onkin sitten lähtenyt loistavasti käyntiin! Pörrö ei ole päivisin tehnyt mitään tuhoja (tuholaisvimma siis todella kohdistuu VAIN meihin) ja vajaassa parissa viikossa vain yksi pissi on tullut sisälle. Eikä se edes itke tai vikise, kun mä viimesenä lähden töihin vaan menee maate! Ja voi sitä ilon ja pusujen määrää kun tulee töistä kotiin :D

Torstaisin meillä alkoi Tamskin viiden kerran pentukoulu. Siellä meillä on ollut kyllä kympin oppilas :) Jotakuinkin kaikki mitä ollaan tunnilla tehty on mennyt nappiin: luoksetulo, maahan, istu, istu-maahan-vuorottelu, koirakkojen ohitus, koirakkojen pujotus... Ainoa mikä ei ole mennyt nappiin on kontaktin ottaminen. Kun pitäisi pelkästään ottaa katsekontaktia makupalan toivossa, niin se pälyilee kentällä olevia agility-harjoituksia, ohi meneviä koiria jne. Tämä varmaankin johtuu siitä, kun se ei ole millään muotoa ahne eikä mitkään makupalat sitä jaksa pelkän syömisen takia kiinnostaa. Oisko jollain ohjeita, miten tuota kontaktia voisi harjoitella??? Remmissä lenkillä se katsoo sillon tällöin (ei todellakaan usein), vapaana metsässä se seuraa koko ajan missä me mennään.

Pentukoulussa on Pörröä viikon vanhempi pentu, Jaro. Jaro on Pörröä tukevampi ja 5-10 cm korkeampi, mutta rodusta ei ole tietoa, koska ei kehdata ENÄÄ kuudetta kertaa kysyä. Joku harvinaisempi tapaus siis, kun ei ole mennyt jakeluun. Jaron omistaja on Tamksin toko-tiimin vetäjä ja Jarohan siis osaa kaiken oppikirjamaisesti. Pörrö ja Jaro jäävät aina pentukurssin jälkeen leikkimään, niin me yritetään aina imeä Jaron ihmiseltä mahdollisimman paljon vinkkejä hampaiden kolistaessa vieressä :) Vaikka Jaro on Pörröä isompi, niin ei tuolla meidän pennulla ole mitään vaikeuksia Jaron selättämisessä. Se varmaan luuleekin olevansa koolta isompi kuin mitä se ruipelo onkaan! On se sen verran polleena kun lenkilläkin nähdään isoja, aikuisia koiria!

Ollaan muuten lenkillä tutustuttu jo kahteen Hallilassa asuvaan bortsuun. Toinen on 8-vuotias uros, jota Pörrökin tuntuu sen verran kunnioittavan, että ei rupea edes yrittämään leikkimistä. Toinen  onkin sitten 2 v narttu, BH Amazeme Gentle Shadow "Theba"  (http://www.amazeme.fi/suomi/theba.htm). Theba harrastaa kaikkea, mitä meilläkin on suunnitelmissa, joten varmaan törmäillään harrastustenkin parissa.

Koppi!

Ensin hiivitään... ja kun pallo lähtee kädestä, niin...

...perään!

Viime viikolla oltiin Pörrön kanssa Kangasalla katsomassa toko-kisoja ja totuttelemassa elämään kentän reunalle. No se nyt ei paljoa totuttelua kaipaa. Tuo kun ei säiky isojakaan koiria, mutta sillä ei myöskään ole mitään tarvetta mennä moikkaamaan jokaista koiraa, niin se otti erittäin lunkisti kentän reunalla. Haisteli ohi menevät koirat, mutta muutoin istu/makasi paikallaan. Ja muille koirillehan se ei hauku, ei vaikka ne haukkuisivat sille. Mahtavaa :)

Pörrön rentous ja hyvä käytös oli kyllä oikeastaan tiedossa jo etukäteen, sillä lenkillähän meitä vastaan tulee PALJON toisia koiria, pyöräilijöitä, lapsia, vaunuja, rullalautailijoita, sauvakävelijöitä ja se ohittaa kaikki nätisti meidän vieressä. Siis vaikka olisi metsäteillä vapaana, niin se tulee viereen, kun vastaan tulee porukkaa. Jotain mekin siis osataan todella hyvin :)

Tätä VESImeloonia on NIIN kiva jyrsiä!

Mutta vettä ja uimista ei voita mikään!

Lyyli ja Vieno tulevat tänään kyläilemään ja tarkoitus on lähteä Vienon ja Pörrön kanssa lenkille. Voidaan sanoa, että sirkus on tullut kaupunkiin - siis kirjaimellisesti. Hallilan koulun kentällä on tänään sirkus, niin mahtaa olla muitakin liikkeellä kun tämä parivaljakko :)