Tokorataa

Perjantaina oli kivat tokotreenit :) Tarvii oikein rustata ylös, että muistaa :) 

Treeneissä ei ollut todellakaan teemana virheettömät liikkeet vaan suorittaminen. Eli tarkoitus oli, että koira kuuntelee ja tekee, mutta mitään (siis mitään) ei hinkata.

Meillä oli tämmöinen rata, joka suoritettiin:
Ensin kehään tulo, suoraan hypyn lähtöön noutokapulan kanssa. Noutokapulan heitto hypyn yli, täyskäännös koiran kanssa ja suoraan siitä liikkeestä istuminen. Tosin ohjaaja ei palannutkaan koiran viereen vaan otettiin suora luoksetulo. Sitten 7 kartion pujottelu (koira pujottelu, ohjaaja ei), josta suoraan koiran lähetys kiertämään muurin sivuseinäpalikkaa. Kun koira oli kiertänyt palikan, niin heti pysäytys, josta sitten lähetys ruutuun ja ruudussa maahanmeno. Sitten kaukot m-s-m-i-m, jonka jälkeen ohjaaja kävelee ruutua kohti, sitten oikealle ja kohti lähtöpaikkaa, josta koira seuruutukseen. Seuruusta taas pujottelemaan kartiot toiseen suuntaan, jonka jälkeen liikkeestä maahanmano. Tämän jäkeen yhdessä kävely hypyn taakse ja hyppynouto. Lopuksi supermegahyperpalkka.

Kaikki liikkeet meni mukavasti eli koira oli kuulolla ja ajatteli. Ruutua ensin piti merkkinä, mutta korjasi itse uusintakäskyllä. Ja pujottelu oli yllättävän haastavaa, ajattelin ensin, että kartiot = agilitykepit, mutta ei ollutkaan.

Palkkaamattomuus ei ollut mikä ongelma, sillä Pörrishän oli ihan innoissaan. Puolivälissä oli havaittavissa "lievää" (kröhöm) kuumentumista. Tykkäsin. Voisko toko olla aina tämmöstä?! Mennään kauheella vauhdilla ympäri kenttää ohjaajan käskyjen mukaan ja ihan sama onko asento suora tai hyppiikö sivulle tullessa, kunhan tekee mitä pitää. Olis ihan meidän juttu :D


Tero on sitten kunnostaunut ihan urakalla agility-kouluttajana. Tällä viikolla veti 3 ryhmälle treenit eli yhteensä sellaset 5 tuntia + tietty ratojen piirtämiset. Koulutettaville on ollut kaikille uutta opittavaa, joten kai se jotenkin hallitsee tuonkin homman...