Tokoilun saralla ei oikeestaan mitään uutta. Maanantaisin treenataan kisailevien ryhmässä ja joka toinen tiistai tokokoulutustiimissä. Itse asiassa meillä kyllä vaihtu kouluttaja tuossa tiistaina ryhmässä. Nyt on yksi tunti takana Annukka Hulkon opastuksessa ja me kyllä tykättiin :) Eli hyvillä mielin jatketaan tutussa porukassa :)
Agissa poijat treenaa torstaisin ja lauantaisin. Siinä edistystä onkin tapahtunut huomattavasti tokoa enemmän viimeisen kuukauden aikana. Mä oon yrittänyt saada Teroa laittamaan ilmoa helmikuun alun kisoihin, mutta ei kuulemma voi ennen kun kontaktit sujuu paremmin. Keinu on kyllä kieltämättä vähän heikossa hapessa ja se on usein kisoissa... Josko sitten helmikuun lopussa, edes siihen hyppäriin...
Nyt pojat on kyllä päässy järjestäen treeneissä kolmosten rataa parinkymmenen esteen verran ja ovat yllättäneet kouluttajankin. Viimeksi sujui hienosti mm. saksalainen ja ihmisnuoli :D Kuka noita ohjausten nimiä keksii?!?
Nyt ollaan sitten käyty jo pari kertaa hierojalla/fysselläkin. Ekalla kerralla Pörröllä oli jumeja vasemmassa lavassa, niin varattiin toinenkin aika tammikuulle. Tänään hierojalla olikin huomattavasti vetreempi koira ja tästä eteenpäin sitten kerran kuussa "ylläpitohierontaa", että vältettäis meidän huippu-urheilijan loukkaantumiset.
Ennakkoon mietittiin oisko Pörröllä ollu takapää tai selkä jumissa, mutta mitä vielä! Sen liikeradat kaikilla raajoilla on kuulemma niin laajat kun olla ja voi, samoin nikamat. Ja siltä se kyllä näyttikin. Kumpa venyis omatkin raajat samalla tavalla :) Pörrö ei vaan viitsi liikkuessa käyttää koko liikerataa, paitsi jos saa rallatella kunnon vauhtia.
Viime sunnuntaina käytiin myös pyörähtämässä näyttelyssä, josta ei kyllä ole mainittavaa tulosta kotiintuomisiksi. Tuomari ei tuntunut syttyvän ollenkaan vahvarakenteisille ja rodunomaisesti liikkuville bortsuille. Olisi pitänyt riekkua kehässä häntä pystyssä - ja olla pieni. Mutta siihenhän meidän omanarvon tuntevat Sankarit eivät alkaneet, joten kasvattajaluokka jäi meiltä väliin :(
Tää odottelu on sitten niin innostavaa... |
No ei toi koira kieltämättä kauheen innostuneelta näytä ;-P |
Mutta olipa kiva nähdä taas pitkästä aikaa Sankareita, vaikka pari puuttuikin laumasta <3 Ja hienoa, kun kaikki Sankarit tulivat keskenään toimeen sukupuolesta riippumatta. Ja lievästi sanottuna tykkäävät tutuksi tulleista sisarusten ihmisistä :D Toivottavsti törmäillään jo ennen huhtikuun tapaamista!
Treenien lisäksi ollaan lenkkeilty paljon metsässä, kun on niin hienon luminen talvi. Aina välillä saadaan koirakavereita mukaan, niin mikäs Pörröstä sen mukavempaa kuin viilettää ja leikkieä metsässä. Varsinaista koiranelämää...
Millaisen arvostelun Pörris sai? Mikä siinä oli tuomarin mielestä vikana? :O Mutta joo.. kokoajanhan se on menossa siihen, että bortsun pitää olla kauhea karvakasa ja muutenkin muistuttaa enemmän collieta kuin bortsua. Joskus kun pärjääjiä katsoo niin pistää kyllä miettimään, että pärjäisikö nuo enää alkuperäisessä työssään. :(
VastaaPoistaNo kirjotettu arvostelu oli itseasiassa aika hyvä, ainoostaan oli, että takaliike on kapea ja jää vajaaksi. Niin ja sitten että on ehkä liian urosmainen, täh?! Mä luulin, että Pörrö onkin uros :)
PoistaMutta siis päätä, rakennetta yms. kehuttiin ja H silti vaan tuli. Uroksista tosiaan vaan kaikkiaan 2 sai ERIn ja siis ne ei kyllä ollu mitenkään näyttäviä.
Tällä kertaa oli nähtävästi sitä parempi mitä pienempi ja sirompi. Niin ja tuomari tosiaan suosi häntä pystyssä pomppivia :-O Ehkä me pitäydytään tästä eteenpäin ihan vaan kisakentillä, on tuo koiruuskin vähän erilaisissa fiiliksissä :)