Koska Pörrö ja Tero olivat vuoden vaihteessa 3 kuukauden mittaisella kisatauolla agilitystä, meillä oli aikaa Pörrön kanssa tokotella. Voittajaluokan liikkeet saatiinkin ihan mukavasti pakettiin ja sitten otettiin alkuvuodesta muutama kisamainen treeni. Koska nämä sujui huomattavasti odotuksia paremmin, niin ajattelin "what the hell, ilmoitanpa meidät vuoden alun kisoihin" :) Eka koe jännitti ihan törkeesti! Olihan meillä ollut yli puolen vuoden kisatauko takana ja kaikki manaa voittajaluokkaa (eikä nähtävästi turhaan). Kun otin Pörrön hallilla ulos autosta, niin joku kai kävi vaihtamassa Pörrön toiseen koiraan...?!? Koska eihän Pörrö ole mikään vinkuva ja haukkuva häslääjä. No nyt se oli. Siis se oli niin innoissaan (?), ettei meinannut karvoissaan pysyä. Siinähän ne kokeet sitten meni opetellessa "miten pitää vire kohdillaan ja paketti kasassa". Ja opettelu jatkuu... Kolmostuloksia saalistettiin, ja jälkimmäisessä kisassa taisin nuolasta ennen kuin tipahtaa ja niinpä kosahdettiin tokavikaan liikkeeseen, meidän varmaan tunnariin. Tosin jälkikäteen jäähdyttelylenkillä selvisi, että Pörröön iski ripuli, joten en enää ihmettele sen vaisuutta puolivälin katkon jälkeen. :( Tänään tarviikin kipaista hakemassa troppia reppanalle.
No tässä vähän yhteenvetoa, mitä pitää treenata:
Paikkamakuu: Varma liike, ei ongelmaa :)
Seuraaminen: Härregyyd mikä kiehuminen (haukkuminen, riekkuminen) askelsiirtymissä! Peruuttaminen näistä pahin. Ihan turmio oli meille, kun seuruu tuli ruudun jälkeen. Tässä pitää nyt koittaa löytää tasapaino: ei parane tuhota enää tuota kontaktia (jonka sain lelupalkalla), mutta pitäs saada rauhalliseksi nuo askelsiirtymät (namipalkalla). Liikkeestä istuminen: Varma 9-10 liike, ei ongelmaa :)
Luoksetulo: Ekassa kokeessa karmea ennakointi, jälkimmäiseen sain pois ottamalla suoria luoksetuloja. Mutta sitten seisomisen pysähdys ei ollut niin räväkkä. Maahanmeno oli hyvä. Pisteitä kokeista tuli 7-8. Tässä siis petrattavaa. Että saisi taas seisominen täpäkäksi ilman ennakointia... Ruutu: Varma 9-10 liike, ei ongelmaa Hyppynouto: Takaisin tullessa menee metrin ohi ja tekee hitaan käännöksen. Siitä verotettiin aina 2 pistettä. Eli loppua treenattava. Metallinouto: Ei tullut takaisin ravilla. Jotenkin varoo kapulaa?!? Siitä verotettiin myös 2 pistettä. Vauhtia treenattava. Tunnari: Ensin varma 9 liike (takaisin tullessa pito-ote ei ole paras mahdollinen), mutta eilen siis nosti väärän sylkäisi pois ja toi toisen kapulan. En ota kyllä tästä stressiä vaan pistän mahataudin ja p****lta haisseen kapulan piikkiin. Pito-otetta kuitenkin siis treenattava.
Kaukot: Osoittautunut katastrofiksi. Siis kontakti on hyvä ja suorittaa liikkeet käskyn mukaan, mutta... mutta... Ensin teki sitä, että seisomisen jälkeen ei malttanut pysyäkään paikalla vaan otti askelia mua kohti ja eilen... voi morjes... Jokaisen käskyn jälkeen teki vielä toisen liikkeen!!! Siis niin kun kaupan päälle :P Kun Pörrön istuessa sanoin seiso, nousi seisoon, sitten meni itsekseen maahan. Ja sama toistui joka käskyllä. Ei oikeesti voinut enää kun nauraa. Kaukoissa pitää vahvistaa takapalkkaa ja varmaan alkaa hinkkaamaan sitä "helvetin-ärsyttävää-pidä-takajalat-paikoillaan-tekniikkaa".
Eli onhan tässä treenattavaa, mutta seuraaviin kisoihinkin on aikaa. Menee ehkä agityn SM-kisojen tuolle puolen. Oon kuitenkin iloinen, että käytiin katsomassa missä mennään, koska suurin ongelma tuntui olevan vireen hallinta. Eikä se taida ihan helppo luokka olla, kun meidän suorituksilla nökötettiin pari kertaa palkintopallilla :D
Tampereen koirauinti avattiin viime keväänä ja vihdoin mentiin testaamaan tuo paikka. Seuraksi saatiin myös ensikertalaiset tolleritytöt <3 Aluksi vähän ihmeteltiin (siis about 30 sekuntia) että mikä ihmeen ramppi tää on, ja mikä tää allas oikeen on. Mutta sitten se lamppu syttyi. "Jumanzuga, täällä pääsee uimaan!!!" Uintiope totesi sitten ensimmäisen minuutin jälkeen, että häntä ei varmaankaan altaassa tarvita ja koirat eivät näytä pahemmin uimaliivejä kaipaavan. No juu, voi kait sanoo, että uimiseen ei tarvinut houkutella :) Täytyy sanoa, että altaan "merenkäynti" oli aikas kovaa, kun paikalla oli lentävä bc. Aallot löyvät laidan yli. :) On se kumma kuin aina pitää päästä hyppäämään. Ainoa vaihde on täyttä höyryä. Toisaalta, kun mietti itse mitä se uiminen oli lapsena - no hyppimistä laiturilta/telineiltä. Tässä kuvakavalkaadia "Hullun kiilto silmissä":
Ja niin se vaan suhahti vuosi 2013 ja uusi on jo pyörähtänyt käyntiin... Kyllä se aika vaan kuluu nopeasti!
Kurkin blogista, mitä viime vuonna tuli asetettua tavoitteiksi.
Toko Siinä tavoitteena oli saada TK2 ja alkaa treenaamaan voittaja-luokan liikkeitä. No sehän tuli. Tavoitteena alkavalle vuodelle onkin sitten voittaja-luokassa TK3 koulutunnus ja siirtyminen erikoisvoittajaluokkaan. Hui. Jotenkin tuntuu, että voittaja-luokassa noita kokeita tulee olemaan monta...
Agility Tässä oli tavoitteena nousta kakkosiin. Hih. Eipä olis arvannut vuosi sitten kuinka lennokkaasti agility-ura lähtee käyntiin. Aksassahan pojat nousi haipakkaa kolmosiin ja SM-kisoihin vaadittavat suorituksetkin täyttyivät kuninkuusluokassa. Lisäksi napsahti jo ensimmäinen Agility Serti.
Maijan blogia matkien laskin myös prosentin nollatulokselle: 29,3 % Eli melkein kolmasosa ollut nollaratoja, ei hassummin. Startteja tuli koko vuodelle 58.
Tänä vuonna tavoitteena on ilman muuta osallistuminen SM-kisoihin ja siellä olla tippumatta ensimmäisellä kierroksella pois. :)
Ja tietty lisätä tulosvarmuutta, kun mennään asenteella "riskejä on otettava". Tällä hetkellä tuo asenne on tuottanut lähinnä vitosia/kymppejä. Tulosprosentti sisältäen 5 ja 10 ratavirheet onkin 62%.
Jälki Jäljellä oli tavoitteena ottaa kepit mukaan. No ei otettu keppejä, aika ei riittänyt kolmeen harrastukseen. Huvin vuoksi kuitenkin otettiin jokunen kerta jälkeä ja hakua, kun kerran koiruus niistäkin syttyy. Tarkoituksena jatkaa samalla linjalla tämä vuosi.
Paimennus Paimentamassa ei ennakkoon ajateltu käydä, mutta sitten innostuttiin kokeilemaan, kun pentuna se meni sen verran mukavasti (ei pelännyt tai syönyt lampaita). Nyt ollaan oltu muutama kerta lampailla ja kouluttajan mukaan ollaan siinä pisteessä, että seuraavaksi pitäisi opettaa paimennuskäskyt (lampaiden haku jne). Tähän tuskin tullaa jatkossakaan kovin panostamaan, mutta toivottavasti päästään ensi kesänäkin lampailla käymään, mukavaa hommaa :) Näyttely Yksi "pakollinen" näyttely tuli viime vuonnakin käytynä. Tää niin ei ole meidän juttu. Jos yhden kävis tänäkin vuonna... ehkä... Muuta Vepeily jäi mökki-vepeilyksi. Sitä kyllä olikin sitten kesällä ohjelmassa paljon, kun tuon paksulla turkilla siunatun vesipedon kanssa elellään.
Hieronnassa Pörrö on käynyt kerran kuussa ja tällä viikolla käydään koirauimalassa. Josko siitä saisi toisen tuollaisen kerran kuussa "huolto"aktiviteetin. Tekis hyvää lihaksille ja nivelille. Tässä kevennykseksi pätkää vuoden viimeisistä aksa-treenistä. Ulpukalle ja Rimpylälle ohjaajineen kiitos seurasta :)
Ja niimpä ohjaaja näytti hypyn juuri väärin päin ja koirahan totteli ohjausta :) Ei muuta, kun uusiksi kepeiltä.
Ja sitten ohjaaja jäi suunnitelman vastaisesti hypyn toiselle puolelle ja koira katos putkeen. ei muuta kun uusiksi puomilta...
Ja viimeiset kaksi estettä olivat kadonneet muistin syövereihin :) Tähän vuoteen buutatulla muistilla...
Jep, sieltä se tuli. Serti. Nyt alkoi valio-kello tikittämään. Eli ensimmäisellä ja kolmannella sertillä pitää olla vuosi väliä ja kolmesta sertistä koiruudesta tulee Suomen Agilityvalio. Hitsi, se siis on mahdollista :)
Oli ihan kohtuu hyvät kisat muutoinkin, sillä tuli taas tuplanolla ja toinen nolla tuli vieläpä hyppäriltä. Teron piti vetää radat täysillä ja riskillä, mut ei se saanut päätään siihen moodiin. Vielä. Nähtävästi vauhdit kasvaa kyllä ilman riskiäkin, hyvä näin. Kaikki radat oli Johanna Wüthrichin käsialaa. Ekana oli hyppäri. Siitä siis heti nolla. Ja vaikka etenemä oli 5,23, niin voitto (ja palkintosijat) karkasi 2 sekunnin päähän.
Seuraavana agirata B, josta pojat saivat sertin eli siis nollarataa pukkaa :) Pörrön lähtönumero oli 3, niin ei osattu ajatellakaan, että 65 koiraa myöhemmin ollaan yhä sertissä kiinni. Voittonolla tosin karkasi 3 sekunnin päähän.
Viimeisenä oli agirata A. Tästä tuli 10 virhepistettä, etenemä 4,81. Kontaktin (A:n) virhe on kylläkin vähän kyseenalainen, sillä Tero katsoi itse, että tassut olisivat olleet kontaktilla ja vapautti koiran. Videolta ei varmaksi voi sanoa, mutta ei siinä kyllä mitään loikkaakaan näy. Sitten tuli myös vika rima alas, mutta olisikohan Tero vetänyt loppuu asti ilman mielessä ahistavaa vitosta...
Saapa nähdä kääntyykö se nappi siellä päässä seuraaviin kisoihin ja sitten otetaan riskiä (tai siis luotetaan koiraan), lähetetään sitä kauempaa esteille ja otetaan käännökset jyrkemmin... We'll see...
Perjantaina oli kivat tokotreenit :) Tarvii oikein rustata ylös, että muistaa :) Treeneissä ei ollut todellakaan teemana virheettömät liikkeet vaan suorittaminen. Eli tarkoitus oli, että koira kuuntelee ja tekee, mutta mitään (siis mitään) ei hinkata. Meillä oli tämmöinen rata, joka suoritettiin: Ensin kehään tulo, suoraan hypyn lähtöön noutokapulan kanssa. Noutokapulan heitto hypyn yli, täyskäännös koiran kanssa ja suoraan siitä liikkeestä istuminen. Tosin ohjaaja ei palannutkaan koiran viereen vaan otettiin suora luoksetulo. Sitten 7 kartion pujottelu (koira pujottelu, ohjaaja ei), josta suoraan koiran lähetys kiertämään muurin sivuseinäpalikkaa. Kun koira oli kiertänyt palikan, niin heti pysäytys, josta sitten lähetys ruutuun ja ruudussa maahanmeno. Sitten kaukot m-s-m-i-m, jonka jälkeen ohjaaja kävelee ruutua kohti, sitten oikealle ja kohti lähtöpaikkaa, josta koira seuruutukseen. Seuruusta taas pujottelemaan kartiot toiseen suuntaan, jonka jälkeen liikkeestä maahanmano. Tämän jäkeen yhdessä kävely hypyn taakse ja hyppynouto. Lopuksi supermegahyperpalkka. Kaikki liikkeet meni mukavasti eli koira oli kuulolla ja ajatteli. Ruutua ensin piti merkkinä, mutta korjasi itse uusintakäskyllä. Ja pujottelu oli yllättävän haastavaa, ajattelin ensin, että kartiot = agilitykepit, mutta ei ollutkaan. Palkkaamattomuus ei ollut mikä ongelma, sillä Pörrishän oli ihan innoissaan. Puolivälissä oli havaittavissa "lievää" (kröhöm) kuumentumista. Tykkäsin. Voisko toko olla aina tämmöstä?! Mennään kauheella vauhdilla ympäri kenttää ohjaajan käskyjen mukaan ja ihan sama onko asento suora tai hyppiikö sivulle tullessa, kunhan tekee mitä pitää. Olis ihan meidän juttu :D Tero on sitten kunnostaunut ihan urakalla agility-kouluttajana. Tällä viikolla veti 3 ryhmälle treenit eli yhteensä sellaset 5 tuntia + tietty ratojen piirtämiset. Koulutettaville on ollut kaikille uutta opittavaa, joten kai se jotenkin hallitsee tuonkin homman...
Tänään on päivä vietetty Tamskin aksakisoissa ja kokonaisuutena yksi poikien parhaita kisoja :)
Kaikki maksien radat oli Tuija Kokkosen käsialaa. Porukkaa piisasi, makseja sellaset 65 koirakkoa.
Heti ensimmäiseltä (!!) radalta napsahti nolla :) Serti jäi 0,09 sekunnin päähän! Dämmet! Elina Jänesniemi ja Omie olivat omilla luvuilla, mutta sitten olikin tasaisempaa.
Seuraavan radan jälkeen hyppysissä olikin sitten jo tuplanolla!! Vähän oli kyllä varmistelun makua eikä aika riittänyt sijaa 11/65 korkeammalle. Taisi tulla valmentajiltakin "hieman" sanomista varmistelusta :P
Hyppyradalla ei enää nollia tullut vaan lopussa tuli 2 rimaa alas eli tuloksena 10 (ratavirhepistettä). Tässä ei sitten varmistelukaan, ilman tippuneita rimoja olis tullu hyppyserti. Hehee. No, tää kaatui huonoihin ohjausvalintoihin.
Nyt on tosiaan sitten SM-kisoihin paikka ansaittuna. Ja lisäksi "ylimääräinen" nolla ja tupla. Huhhuh, kisaura alkoi ykkösissä reilu 7 kk sitten. Ei tässä voi kun ihailla miten hyvin poikien yhteispeli toimii <3
