Palkinnoilta kisatauolle

Pojat aloittivat eilen kuukauden kisatauon eikä kisaputken lopetus paljon parempi ois voinut enää olla :) Kisatauon aikana me lennetään lämpösimmille laitumille ja Pörrö pääsee Ellin ja Visan hoitoon. Pörröllä on myös tällä viikolla hieroja/fysse ja parin viikon päästä osteopaatti. Kunnon rentoutumista siis luvassa jokaiselle :)

Eilen oltiin Takkujen kisoissa Hervannassa. Sääennustuksessa luvattiin taas kerran epävakaista/sadekuuroja, mutta jälleen kisat vietiin läpi auringon paisteessa (kety tykkää). Tuomarina oli Sari Mikkilä.

Tässä ensimmäinen rata, josta tuloksena harmittava vitonen, kun tokavika rima tippui. Menee varmaan kuvaajan piikkiin, joka oli tuolloin jo varma nollista. Plääh.

Ja tässä toinen rata, josta hienosti nollat ja sijoituskin kolmas :) Vaikka noiden kontaktien alastulot ovat vielä hitaita kisatilanteessa, niin nyt ollaan sitten kuitenkin päästy jo palkintosijojen makuun :) Tästä on hyvä jatkaa syyskuun lopulla...



Kivat tokot :)

Tänään meillä oli kokeenomaiset treenit Saukonpuiston kentällä Tammelassa. Koska me ollaan elokuun alusta käännetty katseet kohti voittajaluokkaa, niin me tietty otettiin voittajaluokan liikkeitä. Ja tietty palkaten, koska ollaan AIVAN alkutekijöissä – tai niin mä ainakin ennakkoon ajattelin.

Ensimmäisenä paikkamakuu 4 min piilossa. Pää vähän kääntyili, mutta kroppa oli paikoilla kun tatti. Ja olipahan mega-häiriöt: vieraita koiria meni kentän molemmin puolin, trafiikkia (ihmisiä, pyöräilijöitä, koiria) selän takana, 15 m päässä pojat pelaamassa jalkapalloa yms. yms. Ja hyvin kesti, ei aikomustakaan nousta.

Seuraaminen taluttimetta. Tässä ihan uutena oli käännökset paikoiltaan ja hidas käynti. Ne meni hyvin, kuten seuraaminen kokonaisuudessaankin. Sivuaskelia ja peruuttamista ei otettu, kun niitä olla treenattu kun pari kertaa. Peruuttaminen on suurin ongelma, siis varsinainen mega-ongelma.

Istuminen seuruun yhteydessä. Vähän himmasin istu-käskyn kohdalla, hienosti meni.

Luoksetulo. Seisominen oli upea, samoin maahanmeno. Maahanmenossa mulla käsi+suullinen, kun tätä treenattu vasta pari kertaa puuta kiertämällä.

Ruutu. Meni ensin reunalle, mutta korjasi kun sanoin käskyn uudestaan. Hienosti maahan, pysyi paikoillaan ja lähti heti seuraamiseen. Pörrön ehdoton suosikki liike :)

Hyppynouto. Kympin liike :) Suosikki numero kaksi.

Metallinouto. Ekaa kertaa vieraalla kapulalla, empi ennen ottamista suuhun ja tiputti ennen mun käskyä. Onpa jännä miten edellisen koiran hajut vaikuttaa noin paljon.

Tunnari. Takaisin tullessa vähän mälväs palikkaa, muutoin ei moitittavaa. Suosikki numero kolme :)

Kauko-ohjaus. Ihan alussa seisomisen liikkeet. Opetellaan vasta hissiliikkeellä lihasmuistiin.

Joo-o, ei me nyt ihan alkutekijöissä ollakaan J Kaukojen ja peruuttamisen opetteluun menee varmasti puolesta vuodesta vuoteen, mutta muut onkin yllättäen hyvin hanskassa :) Peruuttaminen on kyllä vaikeinta, koska nyt Pörrön mielestä peruuttaminen treenaaminen on hirveintä mitä sille ikinä vois tapahtua. Se ”tykkää” enemmän kynsien leikkuusta, hampaiden harjauksesta yms. Mitä ihmettä?!?

Mutta voittajaluokka on kyllä ihan meidän luokka. Siinä suorastaa vilisee Pörrön mielestä mahtavia liikkeitä ja se kyllä näkyy yleisilmeessä <3

 

Tokokentiltä toimistokoiraksi