Tampereen koirauinti avattiin viime keväänä ja vihdoin mentiin testaamaan tuo paikka. Seuraksi saatiin myös ensikertalaiset tolleritytöt <3 Aluksi vähän ihmeteltiin (siis about 30 sekuntia) että mikä ihmeen ramppi tää on, ja mikä tää allas oikeen on. Mutta sitten se lamppu syttyi. "Jumanzuga, täällä pääsee uimaan!!!" Uintiope totesi sitten ensimmäisen minuutin jälkeen, että häntä ei varmaankaan altaassa tarvita ja koirat eivät näytä pahemmin uimaliivejä kaipaavan. No juu, voi kait sanoo, että uimiseen ei tarvinut houkutella :) Täytyy sanoa, että altaan "merenkäynti" oli aikas kovaa, kun paikalla oli lentävä bc. Aallot löyvät laidan yli. :) On se kumma kuin aina pitää päästä hyppäämään. Ainoa vaihde on täyttä höyryä. Toisaalta, kun mietti itse mitä se uiminen oli lapsena - no hyppimistä laiturilta/telineiltä. Tässä kuvakavalkaadia "Hullun kiilto silmissä":
Ja niin se vaan suhahti vuosi 2013 ja uusi on jo pyörähtänyt käyntiin... Kyllä se aika vaan kuluu nopeasti!
Kurkin blogista, mitä viime vuonna tuli asetettua tavoitteiksi.
Toko Siinä tavoitteena oli saada TK2 ja alkaa treenaamaan voittaja-luokan liikkeitä. No sehän tuli. Tavoitteena alkavalle vuodelle onkin sitten voittaja-luokassa TK3 koulutunnus ja siirtyminen erikoisvoittajaluokkaan. Hui. Jotenkin tuntuu, että voittaja-luokassa noita kokeita tulee olemaan monta...
Agility Tässä oli tavoitteena nousta kakkosiin. Hih. Eipä olis arvannut vuosi sitten kuinka lennokkaasti agility-ura lähtee käyntiin. Aksassahan pojat nousi haipakkaa kolmosiin ja SM-kisoihin vaadittavat suorituksetkin täyttyivät kuninkuusluokassa. Lisäksi napsahti jo ensimmäinen Agility Serti.
Maijan blogia matkien laskin myös prosentin nollatulokselle: 29,3 % Eli melkein kolmasosa ollut nollaratoja, ei hassummin. Startteja tuli koko vuodelle 58.
Tänä vuonna tavoitteena on ilman muuta osallistuminen SM-kisoihin ja siellä olla tippumatta ensimmäisellä kierroksella pois. :)
Ja tietty lisätä tulosvarmuutta, kun mennään asenteella "riskejä on otettava". Tällä hetkellä tuo asenne on tuottanut lähinnä vitosia/kymppejä. Tulosprosentti sisältäen 5 ja 10 ratavirheet onkin 62%.
Jälki Jäljellä oli tavoitteena ottaa kepit mukaan. No ei otettu keppejä, aika ei riittänyt kolmeen harrastukseen. Huvin vuoksi kuitenkin otettiin jokunen kerta jälkeä ja hakua, kun kerran koiruus niistäkin syttyy. Tarkoituksena jatkaa samalla linjalla tämä vuosi.
Paimennus Paimentamassa ei ennakkoon ajateltu käydä, mutta sitten innostuttiin kokeilemaan, kun pentuna se meni sen verran mukavasti (ei pelännyt tai syönyt lampaita). Nyt ollaan oltu muutama kerta lampailla ja kouluttajan mukaan ollaan siinä pisteessä, että seuraavaksi pitäisi opettaa paimennuskäskyt (lampaiden haku jne). Tähän tuskin tullaa jatkossakaan kovin panostamaan, mutta toivottavasti päästään ensi kesänäkin lampailla käymään, mukavaa hommaa :) Näyttely Yksi "pakollinen" näyttely tuli viime vuonnakin käytynä. Tää niin ei ole meidän juttu. Jos yhden kävis tänäkin vuonna... ehkä... Muuta Vepeily jäi mökki-vepeilyksi. Sitä kyllä olikin sitten kesällä ohjelmassa paljon, kun tuon paksulla turkilla siunatun vesipedon kanssa elellään.
Hieronnassa Pörrö on käynyt kerran kuussa ja tällä viikolla käydään koirauimalassa. Josko siitä saisi toisen tuollaisen kerran kuussa "huolto"aktiviteetin. Tekis hyvää lihaksille ja nivelille. Tässä kevennykseksi pätkää vuoden viimeisistä aksa-treenistä. Ulpukalle ja Rimpylälle ohjaajineen kiitos seurasta :)
Ja niimpä ohjaaja näytti hypyn juuri väärin päin ja koirahan totteli ohjausta :) Ei muuta, kun uusiksi kepeiltä.
Ja sitten ohjaaja jäi suunnitelman vastaisesti hypyn toiselle puolelle ja koira katos putkeen. ei muuta kun uusiksi puomilta...
Ja viimeiset kaksi estettä olivat kadonneet muistin syövereihin :) Tähän vuoteen buutatulla muistilla...
