Suunnitelmia

Tässä vähän listaa suunnitemista vuodelle 2012:

Toko
Tokon kurssi jatkuu ensi viikolla ja on ensimmäiset 10 kertaa on joka toinen viikko. Sitten on tarkoitus siirtyä hallista kentälle ja mahdollisesti treenata joka viikko. Mehän ollaan toko-ryhmässä, jossa treenataan kaikkia liikkeitä EVL:ään asti. Se on kyllä kiva, koska Pörris tuntuukin tykkäävän eniten ruudusta, tunnarista, ohjatusta noudosta yms. Tarkotuksena olis kuitenkin saada vuoden aikana alokasluokan liikkeet haltuun ja sit parivuotiaana mennä kisakentälle :)

Agility
Tero ja Pörrö alottaa Koirakoutsin agi-kurssin helmikuun lopulla. Kurssi kestää vaan 1,5 kk, mutta poikien tavoitteena onkin treenata Tamskin keväällä tuleviin karsintoihin. Eli toivottavasti läpäistään karsinnat keväällä ja päästään Tamskin aksa-porukkaan (halvat kurssit jäsenille ja ansioituneet ohjaajat).

Jälki
Jäljessä ois tavotteena saada kepit mukaan jäljelle ja pidentään jälkeä ainakin tuplamatkaan (nyt 100 m). Kuinkahan kauan jäljellä käytetään nameja...? Hmm...

Haku
Haussa tavoitteena ois löytää haku-porukka. Muutoin ollaankin niin alkutekijöissä, että muita tavoitteita ei haulle ole.

Näyttelyt
2-3 mätsäriä ois tavotteena kiertää ja niissä oppia kävelemään vieressä ilman seuraamista sekä seisomaan paikoillaan. Tuntuu olevan huisin vaikeaa tuo seisominen, perusasennoksi tuppaa menemään.

Johan tässä näitä olikin :) Tällä hetkellä odotellaan kyllä ihan innoissaan aksan alkamista. Jotenkin tuo koiruus vaikuttaa siihen lajiin aika passelilta: vauhtia, ketteryyttä ja kestävyyttä tuntuu piisaavan!

Niin joo, ja nythän Tampereella on paljon lunta. Joten voidaan totutella suksiin joku viikonloppu Mitähän siitäkin tulee...?!?

Lopetellaan jouluisiin tunnelmiin:

Joululahjoja:
Lampaantalja ja haisunäätä

Joulukuusi - still standing

Treenitauko lähenee loppuaan...

Ei voi kuin ihmetellä, että on jo loppiainen ja meillä on yhä joulukuusi pystyssä. Siis oikea puulta tuoksuva kuusi nököttää olkkarissa ilman hampaanjälkiä, pallot oksilla eikä sitä ole edes merkattu :) No, papan joulukuusi merkattiin kyllä jouluaattona, mutta mitäs oli päätynyt muoviseen tekokuuseen ;)

Joulu oli Pörrölle mahtavaa aikaa - sai avata, repiä, silputa, nakertaa kymmeniä paketteja ja syödä kaikenlaisia herkullisia luita. Kinkkua ja pipareitakin pääsi maistamaan, nam! Ja parasta oli tietenkin mieletön määrä pusutettavia ihmisiä ympärillä. Ja voi sitä rapsutuksen määrää :D

Herkkuluu

Uusivuosi oli Pörrölle jotakuinkin yhtä mieluisa kokemus. Ensin iltapäivällä 1,5 tunnin lenkki metsässä seurana vuoden vanha Tyyne. Millään ei olisi kaverukset malttaneet erota toisistaan vaan halailtiin viimeiseen asti.

Sitten ottamaan ihmisvieraita vastaan = neljä rapsuttavaa käsiparia. Rakettien pauke ja välke alkoi viiden aikoihin, mutta ei Pörris kiinnittänyt niihin mitään huomiota. Se vain halusi osallistua Jälkipyykin, Rappakaljan ja muiden pelien pelaamiseen :) Ja meni aina takapihalle seuraksi tupakkatauolla. Vaikka välkkyi ja paukkui, niin Pörris viiletti normaaliin tapaan takapihaa ympäri lumesta nauttien!

Varsinainen raketti

Yhden jälkeen uni vei vihdoin voiton ja Pörris siirtyi rappujen alle nukkumaan. Tosin vieraiden lähtiessä neljän aikaan sitä oltiin taas valmiina saattamaan kaverit autolle. Uudenvuodenpäivänä meillä olikin sitten väsynyt koiruus. Makkarissa nukuttiin yhteentoista ja muutenkin koko päivä meni lenkkejä lukuunottamatta lepäillessä :)

Rakettien ampuminen on tietty vielä jatkunut, mutta ei tuossa koirassa kyllä paukkuarkuutta ole havaittavissa. Muutenkin tuo arkuus-elementti on tainnut vähän joka asiassa jäädä pois tuosta yksilöstä... Se kyllä yrittää päivittäin haastaa meitä eikä luovuta millään ennen kuin on taas sylissä tassut pystyssä. *huokaus*

Mitä mä nyt taas tein?!?

Pörröllä on ollut kuukauden mittainen treenitauko, mutta ensi viikolla koulu jatkuu ;) Saapa nähdä miten hallilla menee, koska tosiaan lähes kuukauteen ei olla edes tehty olkkari-treeniä. Nyt vähän takapihalla treenattiin seuraamista ja ruutua - ensimmäistä kertaa ikinä lumella. Ruutu meni hienosti, hyvään seuraamiseen tarvittiin imutusta :-O

Perusasento

Ruutuun

Seuraavan käskyn odotus

Ei Pörriksen aivokapasiteeti silti käyttämättä ole ollut vaan aika on kulunut älypelien, aktivointilelujen ja leikkien parissa. Älypelejä Pörris rakastaakin tooosi paljon, tähän mennessä vain Nina Ottosonin puinen peli ei ole ratkennut parissa minuutissa. Sitä voi kyllä suositella muillekin!

Taso: vaikea
Suoritusaika: 70 sekunttia

Pyörivä levy oikeaan kohtaan, sitten palikan liu'utus
ja lopuksi nosto.
Vihdoin haastetta!!!

Lystikästä Joulua

Ihanaa Joulun aikaa Karvaisille ja vähemmän karvaisille Ystäville!

Asiaa lumesta

Ensilumi saatiin Tampereelle itsenäisyyspäivän aattona. Voi veljet sitä riemua, kun Pörrö haistoi ja maistoi lunta ensimmäisen kerran! Se ei tiennyt miten päin se olisi, kun taivaalta tuli ihanaa valkoista ainetta :)

Ensimmäiset pari päivää lenkitkin meni hyppien, pomppien ja spurtteja ottaen. Taivaalta tulevia lumihiutaleita piti jahdata ja syödä ne ennen kuin osui maahan...

Sitten alettiin kopitteleen lumipalloilla - Pörriksen mielestä aivan mahtavaa puuhaa. Jännitystä lisää se, että pallo on tosiaan saatava ilmasta kiinni tai maa nielee sen omituisesti ;) Kun käytiin moikkaamassa Vienoa ja Lyyliä, niin lopputuloksena pihalla olikin kolme täpinöissään olevaa "kopittelijaa".

Ei niin hyvää ettei jotain huonoakin. Parin lumisen päivän jälkeen Pörröstä tuli vetojuhta - siis vasinainen höyryveturi. Lenkillä se alkoi vetään hihnassa :( Vaikuttaa että kontakti ja hyvä hihna-käytös on enää muisto vaan. Mitenköhän ihmeessä moiset sais palautettua?!?

No nyt onkin sitten kunnon pääkallokelit, niin tuo vetäminen on onneksi vähentynyt huomattavasti - onneksi. Muuten mä olisin tuolla naamallani jalat solmussa. Tosin kyllä mä ennemmin otan kunnon hanget ja vetämisen kuin tän harmauden ja liukkauden...

Valkoista joulua toivoessa... Ja ois oikeen kiva päästä hiihtäämäänkin! kait sitä tänä talvena tarvis päästä jo hitaalle hiihtolenkille Pörrönkin kanssa, että tottuisi suksiin. Mä voi jo kuvitella mikä katastrofi siitä tulee :D Mutta eiköhän tässä Terosta ja Pörröstä vielä kuoriudu kunnon valjakkohiihtopari. Mitaleja odotellessa ;)

Malediiveilla...

Pörrö Malediiveilla ;)

Rantakoira 7 kk

Tämä viikko alkoi huomattavasti vauhdikkaammin kuin mihin edellinen loppui. Viikonloppu meni nimittäin sohvanvaltauksen merkeissä koko porukalla, kun Tero oli kipeenä ja meikkisellä oli pikkujoulujen aiheuttamaa  v ä s y m y s t ä ;)

Maanantaina mentiin Vienon ja Lyylin kanssa yhteislenkille Sarankulmaan/Härmälään. Mä en käsitä miten tuo kolmikko ei voi kävellä yhdessä vetämättä, kun muiden koirien kanssa kävely sujuu ihan ok...?!? Onko ne tytöt vaan liian ihania...?! Lenkin päätteksi oli kuitenkin "palkintona" leikkihetki koirapuistossa. Meidän kolmikon seuraksi tuli spanieli (kai...), joka oli vahvasti päättänyt saada Vienosta tyttöystävän, mutta Pörris oli hieman toista mieltä ;-P Onneksi spanieli oli kuitenkin sen verran Pörröä pienempi, että Pörrö ei katsonut tarpeelliseksi kummoisemmin selättää kaveria vaan keskittyi leikkimiseen :o)

Tiistaina oli sitten treenit ja vuorossa oli tunnaria ja ohjattua noutoa. Nyt kun toi nouto alkaa oleen jo hallussa (luovutus ei ole vielä paketissa), niin tää on kyl ihan meidän juttu.

Tunnarin harjoittelu aloitettiin piilottamalla tunnarikapulaa agiesteiden taakse, viereen yms. Pörrö oli ihan täpinöissään kun sai samalla etsiä - eikä vain noutaa. No se meni sitten niin hyvin, että siirryttiin laittaan hajustettu kapula tunnarikasan vireen. Ei taaskaan mitään ongelmaa. Näiden harjoitusten jälken laitettiin hajustettu kapula keskelle kasaa, mutta erotettiin se muista. No problem. Ja sitten vielä piilotettiin se kasaan. Tarkasti Pörris haisteli ja joka kerta toi oikean kapulan. Jippii.

Jatkossa laitetaan sitten kapulat riviin tai kellomaiseen asetelmaan (kuten kisoissa olisi) ja hajustetaan vähemmän. Mutta nyt treenataan vielä kuten yllä. Ja mikäs siinä treenatessa, kun homma toimii ja Pörröllä on superkipaa.

Seuraavana vuorossa oli ohjattu nouto. Eli koiralle ilmoitetaan haetaanko oikealta vai vasemmalta noutokapula. Sitä lähettiin harjoittelemaan niin, että koira istui vastapäätä ja 2-3 metriä koiran vasemmalle ja oikealle puolelle vietiin namialustat. Sitten ohjaajan avustaja vie namin toiselle alustalle ja käy vielä koskemassa toistakin alustaa. Ja tämän jälkeen koira kontaktiin ja näytetään käsimerkein, mistä menee namin hakemaan.

Voi siis myös sanoa "oikea" ja "vasen". Me aateltiin sanoa, koska Tero on varma, että Pörrö tietää noiden sanojen merkityksen ainakin lenkillä. Kun se valitsee aina metsässä oikean tai vasemman polun - kumman nyt sitten lenkittäjä sanookaan :D

Mutta takasin ohjattuun noutoon: se meni muuten hyvin, mutta kun tuli vieras avustaja (Zulu-bortsun ihminen) viemään nameja alustalle, niin Pörris ei ois malttanut millään odottaa merkkiä paikalla, kun ois tehny mieli mennä samalla vähän pusuttelemaan.

Tuota harjoitusta jatketaan niin, että ensin viedään namialustoja kauemmas. Sitten namit vaihdetaan noutokapuloihin. Ja vasta kun se toimii, niin kapuloiden paikkoja aletaan viedä hiljalleen eteenpäin eli koiran näkökulmasta taaksepäin.

Maahanmeno ja paikalla makuu

Tässä oli treenit tällä kertaan, mutta iloinen uutinen oli että kouluttaja haluaa jatkaa samalla ryhmällä vuoden alusta eli viisi 2-6 vuotiasta koiraa + kouluttajan koira Pate 9 kk+ Pörrö. Hih. Treenit tosin on tammikuun alusta alkaen vaan joka toinen tiistai, mutta jatkuu hamaan tulevaisuuteen. Eli kyse ei ole mistään 10-kerran kurssista vaan jatkuvasta ryhmästä. Muut koirat siellä siis tähtää varmasti sinne EVL:ään asti, mutta me vaan pidetään hauskaa ja ollaan siellä aivojumpassa :D

Keskiviikkona Pörris sitten taas kävi kuluttamassa energiaa Elinan kanssa lenkillä, joten vauhdikas viikko jatkuu... lenkkiä ennen kävin treenamassa paikalla oloa Citarin ovien edessä Teron ollessa kaupassa. Ei mitään ongelmaa, vaikka Pörrö keräs taas ihailevia katseita kaupasta tulijoilta :)

Virnistys; noi kulmahampaat vaan on niin isot,
että huulet tuppaa mennä mutruun...

Kontakti

Tottelevaisuusvalio

Kerrottakoon, että Pörrö oli päättänyt meidän työpäivän aikana nakertaa Salme Mujusen kirjan "Tie tottelevaisuusvalioksi". Hmmp. Pitäisiköhän tuo nyt tulkita niin, että Pörrö ei ole todellakaan ole tiellä tottelevaisuusvalioksi...?!

Noudon haltuunotto

Lisätäänpäs sitten taas treenipäivitys ettei unohdu mitä ollaan tehty.

Ensin harjoiteltiin liikkeestä maahanmenoa. Ja tarkoituksena tosiaan sellainen vauhdikas maahanmeno. Ensin Pörrön kanssa reenattiin niin, että koira seisomaan paikoilleen sitten pari askelta taaksepäin. Sitten huuto "tule" ja "sukellus" koiran mukana maahan. No siis en mä nyt maahan asti mennyt, mutta räväkällä liikkeellä nami maahan koira mukana.

Sitten testattiin niin että Tero oli reilun 5 metrin päästä. Pörrölle "tule" käsky ja sitten yhdessä se sukellus maahan. Sitten taas mä kutsun Pörröä ja menen sen kanssa maahan.

Koska Pörrö oli niin innosta piukeena ei paikalla seisominen enää onnistunu treeneissä vaan saatiin kotiläksy. Koiran seistessä sanotaan sille "paikka", kävellään muutaman metrin päähän ja käsky maahan. Jotta oppii, että aina ei tarvi tulla ensin namin luo. Noo... tietysti testasin heti kun päästiin kotiin ja totesin, että ei mitään ongelmaa maahanmenossa seistessä eri puolella huonetta. Enemmänkin siinä, että saa sen jäämään seisomaan, kun tuppaa aina heti tarjoamaan istumista eikä tuota seisomista olla kauheasti harjoiteltu. Kuitenkin tarvii tuota seiso-maahan kaukona harjoitella, kun istu-maahan on jo niin helppo nakki...

Sitten harjoiteltiin noutoa, joka on ollut meille vaikeinta Pörrön vahvan "mä-rakastan-olla-takaa-ajettu-vietin" takia. Noutoa/luovutusta ollaan kuitenkin treenattu kotona selkeästi eniten vikan kahden viikon aikana ohjeiden mukaan ja tehtiinkin vaikutus kouluttajaan.

Ison noutokapulan Pörris ottaa maasta ja antaa mulle käteen. Siinä pitäisi nyt alkaa opettamaan matkaa. Eli alan peruuttamaan muutaman askeleen, kun Pörrö on ottanut kapulan ja palkkaan, kun tuo käteen.

Tunnarilla tuo peruutus jo sujuu ja samoin se, että heitän tunnarin about 5 metrin päähän ja pyydän tuomaan. Pörris siis tuo tunnarin ja antaa käteen. Tunnarilla läksyksi tuli oikean luovutuksen treenaus. Eli Pörrö pitäisi saada ihan tuohon varpaiden eteen luovuttamaan kapula. Siihen se vedettäisiin namin tai tunnarikapulan avulla. Nyt ongelma on se, että se tiputtaa kapulan heti kun alan sitä hilaamaan ihan kiinni meikkikseen.

Sanottakoon muuten, että kotona (ainakin sisällä) myös pallo/lelu tuodaan nykyään käteen!!! Tää on kyllä varsinainen voitto meille :D Mutta nyt mä oonkin ollut muutaman päivän Pörrön namiautomaatti ja sehän käyttää sitä hyväksi tuomalla palloo yhtä mittaa... Mutta vahvistetaan nyt, kun kerran ollaan vihdoin tähän päästy.

Lopuksi treeneissä oli koiran venyttelyä. Hih. Ei mennyt meidän osalta ihan putkeen, mutta hajulle päästiin, miten koiraa voisi venytellä, ettei mene treeniputkessa jumiin. Vielä kun muistaisi ne sitten kun Pörrö ei ajattele, että venyttely=riekkuminen....